Hyötyviljely on kivaa puuhaa, joka onnistuu pienimmillään jopa ihan ikkunalla. Tavoitteita hyötyviljelijöillä voi olla erilaisia, mutta ainakin itselleni oleellisin juttu on tuoreiden ainesten saaminen lautaselle. Eli en ole mikään innokas säilöjä, vaan enemmänkin maistelija ja nautiskelija. Ihan ykköskasveja itselleni ovatkin ne, joita voi napsia suoraan ruukusta tai maasta suuhun!
Toki hyötyviljelyä voi myös harrastaa omavaraisuus tai taloudellisuus näkökohdat edellä. Silloin huomioon on hyvä ottaa sekä sadon säilöttävyys että satoisuus. Jos mielessä on taloudellisuus, myös ostohintaa kannattaa vähän tuumata. Sellaista on kannattavampaa kasvattaa, joka on ostettuna kallista.
Mutta etenkin aloittelijalle tärkeintä on valita alkuun sellaisia hyötykasveja, jotka maistuvat itselle ja joista saa helposti ja varmasti satoa. Näin ei into lopahda ihan alkuunsa! Tässä artikkelissa esittelen sinulle helpot hyötykasvit, joiden kasvatus onnistuu niin perinteisellä kasvimaalla, lavakauluksissa kuin ruukuissakin.
Helpot hyötykasvit
1. Yrtit
Yrtit ovat hyötykasveista helpoimpia. Tuoreet yrtit ovat hyvin monipuolisia ja niitä voi lisätä melkeinpä ruokaan kuin ruokaan, kannattaa kokeilla rohkeasti. Itse käytän tuoreita yrttejä eniten ihan salaattiin silputtuna.
Yksivuotisia yrttejä, kuten persiljaa tai tilliä, voit kylvää keväällä ruukkuun tai avomaalle. Siemeniä hankkiessa kannattaa kuitenkin uhrata hieman vaivaa lajikkeen valinnassa. Jos haluat tuoretta tillisilppua, ei kannata ostaa kruunutilliksi jalostettuja lajikkeita. Myös kasvuajoissa on jonkin verran eroja.
Kaupasta ostettuja yrttejä kannattaa kesäaikaan ilman muuta jatkokasvattaa. Se on helppo tapa päästä heti nauttimaan omasta sadosta. Kaupan ruukkuyrtit voi istuttaa multaan niinkuin minkä tahansa taimen. Ruohosipulit, basilikat ja tillit voi myös jakaa useampaan osaan ja näin saa useamman yrttiruukullisen.
Vesiviljellyt ruukkuyrtit voi myös jatkokasvattaa ilman multaa. Kääräise ruukun ympärille jotain hyvin vettä sitovaa, esim. keittiöliina. Aseta ruukku vettä pitävään astiaan ja huolehdi siitä, että astiassa on koko ajan vettä.
2. Herne
Herne on tosi monipuolinen hyötykasvi, jota voi kasvattaa syötäväksi monin tavoin. Nopeinta ja helpointa on kasvattaa herneenversoja. Ne itävät pienessä multatilassa nopeasti ja satoa saa jo parissa viikossa kylvöstä. Herneenversojen kasvatukseen voi käyttää ihan niitä kaupan kuivattuja soppaherneitä.
Hernettä voi tietysti kasvattaa myös ihan niiden itse herneiden takia 😁. Herneitä on erilaisia:
- silpoherne,
- silpoydinherne,
- taittoherne,
- taittoydinherne sekä
- sokeriherne.
Teollisuutta varten ja rehuksi viljellään pääosin silpoydinhernettä. Silpo- ja silpoydinherneen palko on kova ja sitkeä ja niistä syödäänkin vain herneet sieltä palon sisältä. Taitto-, taittoydin- ja sokeriherneen palko on pehmeä ja ne syödään jo lituskoina palkoineen. Sokeriherne on erityisen makea.
Kotipuutarhassa voidaan viljellä näistä mitä vain. (Jos käytät kaupan soppaherneitä kylvökseen, ne ovat todennäköisesti silpoydinhernettä.) Silpoherneiden sadonkorjuuta joutuu odottamaan hieman pidempään, jotta herneet kasvavat ja pullistuvat kypsiksi.
Herneet kaipaavat tukea, jonka voit rakentaa vaikka kepeistä, rautatangoista, naruista tai mitä nyt sattuu saatavilla olemaan. Herneissä on kärhöjä, joilla ne tarttuvat kiinni tukeen, mutta erityisesti painavan sadon tekeviä silpoherneitä joutuu usein ihan sitomaan tukeen.
3. Salaatit
Salaatteja voi myös kasvattaa sekä siemenistä kylvämällä että kaupan salaatteja jatkokasvattamalla, kuten yrttejä. Kaupassa on nykyään tarjolla monenlajisia salaatteja, joista voi tehdä vaikka omaan makuun soveltuvan salaattipedin ruukkuun.
Salaatteja on erilaisia ja myös eri lajien hoitokin on hieman erilaista. Helpoin on pehmeälehtinen lehtisalaatti, joka itää helposti, on yleensä terve ja tuottaa satoa tosi nopeasti. Tavallista lehtisalaattia kannattaa kylvää kerralla noin kahden viikon tarpeiksi ja kylvää parin viikon välein aina uusi satsi. Liian vanhaksi päässyt, puhumattakaan kukkavarren kasvattaneesta, on maultaan kitkerä.
Keräsalaatit vaativat pidemmän kasvuajan ja tarkemman hoidon. Ne pitää myös harventaa n. 25 cm väleille toisistaan, jotta kerät mahtuvat kasvamaan. Keräsalaateista löytyy sekä rapea- että pehmeälehtisiä lajikkeita.
Sidesalaatin kasvuaika on n. 3 viikkoa, eli hieman lehtisalattia pidempi, mutta keräsalaattia lyhyempi. Sidesalaatin lehdet ovat jämäköitä ja niitä voikin käyttää sekä raakana että kypsennettynä. Tästäkin kannattaa tehdä uusintakylvöjä muutaman viikon välein, jotta saa maukasta uutta satoa koko kesän ajalle.
Lisäksi salaatteina voidaan kasvattaa erilaisia sekoituksia, joissa saattaa olla mukana myös kaalikasveja. Rucola esimerkiksi on vahvan sinappinen kaalikasvi, jonka kasvatus on myös melko helppoa. Tosin kaalikasvit kiinnostavat myös tuholaisia paljon salaatteja enemmän.
Myös seuraavaksi esiteltävä pinaatti toimii myös salaattikasvina…
4. Pinaatti
Pinaatti on myös tosi helppo hyötykasvi aloittelijalle. Se kylvetään siemenistä ja satoa saa jo muutaman viikon päästä. Pinaatin lehdet kannattaa poimia pieninä ja pehmeinä, etenkin jos niitä aikoo käyttää kypsentämättä. Kukinta tekee lehdistä kitkeriä.
Pinaatti viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä paikalla. Se ei kaipaa vahvaa lannoitusta, mutta sen sijaan vettä runsaasti.
Uudenseelanninpinaatti, eli lamopinaatti, on oikeastaan eri sukua oleva kasvi, mutta sitä käytetään pinaatin tavoin. Se on hieman vaatimattomampi hoitovaatimusten suhteen, mutta kasvuajaltaan toisaalta pidempi. Satoaikakin on pidempi, eikä uudenseelanninpinaatista tule kitkerää vanhempanakaan.
5. Mangoldi
Mangoldi on sokeri- ja punajuurikkaan sukulainen, mutta toisin kuin näistä, siitä kerätään lehti- ja varsisatoa. Mangoldin kasvatus on helppoa ja ne ovat terveitä ja vaatimattomassa hoidossa satoa antavia. Siitä käytetään sekä mehevät lehdet pinaatin tapaan kuin myös maukkaat lehtiruodit. Maku on melko mieto, juurikasmainen.
Mangoldi kestää syksyllä pientä hallaakin ja satoa voi kerätä ihan talven tuloon asti. Kivaa vaihtelua saa valitsemalla eri värisiä lajikkeita, tarjolla on niin kirkkaan punaisia, keltaisia kuin valkoisiakin mangoldeja.
6. Retiisi
Retiisi on yksi vanhimmista viljelykasveista ja usein helpoksi mainostettu. Pitää kuitenkin tunnustaa, että itse olen onnistunut sen kanssa harvoin.
Retiisi on nimittäin kaalikasvien sukua ja siksi altis ristikukkaisten tuholaisille. Sen lisäksi se hyvin nopeakasvuisena kaipaisi runsasta kastelua ja meidän hiekkamaa on siksi sille ehkä vähän huono. Mutta tuoreet retiisit ovat herkkua, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla. Ehkäpä sinun maassasi retiisi viihtyy erinomaisesti!
Retiisin kasvuaika kylvöstä sadonkorjuuseen on vain n. 30 vrk, joten siitä saat useita satoja, kun teet uusintakylvöjä. Retiisit kannattaa ehdottomasti kerätä heti, kun mukula on tarpeeksi iso. Vanhemmiten se muuttuu kitkeräksi ja kukinta tekee siitä syömäkelvottoman.
Hoidossa tärkeintä on tiheä kylvö, harvennus tarvittaessa (voit syödä harvennustaimet, tai istuttaa muualle kasvamaan) sekä runsas ja tasainen kastelu. Epätasainen kastelu aiheuttaa halkeamia mukuloihin.
Niin, ja mitenkäs se kasvimaa sitten perustetaan? Siihen löydät ohjeita tästä sarjasta Ruokaa omasta maasta:
Tai jos kaipaat tehokkaampaa opastusta, kurkkaapa tämä verkkokurssi:
