Ruokaa omasta maasta sarjan aiemmissa osissa on käsitelty perinteistä avomaakasvatusta ja lavaviljelyä.
Näitä molempia voit vielä helpottaa kateviljelyllä.
Se on oikeastaan hyvin vanha, mutta viime aikoina vähän unohduksiin jäänyt viljelytapa.
Jos sinulla on saatavilla runsaasti jotain eloperäistä kateainesta, kateviljely on helppoa ja erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn erinomaisesti sopiva viljelytekniikka.
Mitä se kateviljely sitten oikein tarkoittaa ja miten se tehdään? Sen tiedät, kun olet lukenut tämän postauksen!
Mitä kateviljely on?
Ihan ensimmäiseksi pitää erottaa toisistaan katteiden käyttö ja varsinainen kateviljely.
Katteita käytetään nykyään paljon, sekä torjumaan rikkaruohoja että esteettisistä syistä.
Mutta varsinaisessa kateviljelyssä katteen päätarkoitus on hoitaa maata, muut vaikutukset ovat sitten ”kaupanpäällisiä”.
Sen takia kateviljelyssä kate on AINA orgaanista, ei siis mitään maatumatonta.
Kateviljelyssä katteella ei siis vain peitetä maata, vaan sillä myös lannoitetaan ja vaikutetaan maan mikrobitoimintaan.
Kateviljelyn plussat ja miinukset
Kateviljelyssä maa on koko ajan peitettynä orgaanisella aineksella, joka pikkuhiljaa maatuu.
Tämä on suoraan luonnosta matkittu malli. Luonnossa kuolleet kasviosat oksista syksyn lehtiin jäävät aina maan pintaan ja maatuvat siinä hiljalleen.
Katteen käyttö perustuu siis hyvin luonnolliseen tilanteeseen ja siksi se onkin niin tehokas ja hyvin toimiva viljelytekniikka!
Kateviljelyssä homma vain viedään vielä himpun verran pidemmälle. Katteen määrällä ja laadulla voidaan vaikuttaa tehokkaasti maan ominaisuuksiin.
Esimerkiksi tuore nurmisilppu tuo maahan kosteutta ja runsaasti ravinteita.
Kuiva olki puolestaan eristää lämpöä ja tuo maahan ilmavuutta.
Metsäkarikkeella voidaan lisätä maan happamuutta ja heinällä puolestaan vähentää sitä.
Katteen käytön ansiosta:
- Maan humuspitoisuus lisääntyy
- Ravinnetasapaino paranee
- Typpivarat paranevat
- Eroosio vähenee
- Vesitasapaino paranee
- Pieneliötoiminta lisääntyy
- Maan rakenne paranee
Miten tämä sitten vaikuttaa pihan hoitotarpeisiin?
No, ne luonnollisesti vähenevät. Kateviljeltyä maata ei tarvitse muokata, ei lannoittaa, ei kalkita. Kasteluntarvekin vähenee usein merkittävästi.
Kun maa voi hyvin, myös kasvit voivat hyvin. Ne ovat myös vastustuskykyisempiä tuholaisia ja tauteja vastaan.
Lisäki kate pitää hyvin kurissa yksivuotiset rikkakasvit. Monivuotisiakin on vähemmän ja niitä on helpompi kitkeä muhevasta maasta.
Entäs ne haitat sitten?
Isoin haitta tulee katteen eristävästä vaikutuksesta.
Syksyllä maa pysyy pidempään lämpimänä ja talvella routa ei pääse niin syvälle. Mutta keväällä tätä eristettä ei aina kaivattaisi: se hidastaa maan lämpenemistä.
Tämä haitta on tosin ohitettavissa helposti sillä, että poistaa katteen jo syksyllä tai varhain keväällä niiltä paikoilta, joiden haluaa lämpenevän nopeasti.
Kateviljelijän on hyvä opetella hieman uudenlainen ”viljelykalenteri”. Keväällä on syytä olla kärsivällinen ja antaa aikaa maalle lämmitä kunnolla, mutta sitten taas syksyllä pihakausi jatkuu tavanomaista pidempään!
Toinen haittanakin ajateltava juttu on katemateriaalin määrä. Sitä tarvitaan todella paljon.
Ja tämä onkin ainut syy, miksi itse en ole koskaan laajassa mittakaavassa tähän viljelytapaan siirtynyt.
Mutta jos sinulla on mahdollisuus saada runsaasti jotain orgaanista katemateriaalia, suosittelen ehdottomasti kateviljelyä vaikka koko puutarhaan.
Sopisiko kateviljely sinulle?
Ensimmäinen edellytys kateviljelyn aloittamiseen on siis riittävä määrä katemateriaalia. Sitä menee PALJON. Kuinka paljon, se riippuu maalajista, kateaineesta ja siitä, mitä aiot kasvattaa.
Aloittaessa katetta pitäisi olla tuollainen 30-50 cm kerros, joka melko nopeasti painuu sitten sinne 20 cm:n pintaan. Painumisen määrä ja maatumisen nopeus riippuu sekä maalajista että katteen laadusta.
Jos käytät esimerkiksi kuivaa heinää, voit laskea, että 15 neliön alalle tarvitset vähintään 25 kappaletta 20 kg:n heinäpaaleja.
Vuosittaiseen lisäämiseen menee sitten tietysti vähän vähemmän, mutta paljon silti.
Käytännössä sitten kokemus opettaa, paljonko katetta vuosittain tarvitaan. Useimmiten arviot menevät pahasti alakanttiin!
Jos sinulla ei ole tarpeeksi kateaineita siirtyä tähän menetelmään koko puutarhan tarpeiksi, voit hyödyntää kateviljelyn oppeja vain osissa pihaa.
Itse olen käyttänyt kateviljelyä lavoissa ja ruukuissa, joissa katteen menekki on paljon vähäisempi. Ruukun pinnalle voi laittaa ruohosilppua tai lavaan vihannesten riviväleihin kuivia lehtiä tai heinää.
Käytän kateviljelytekniikkaa usein myös puiden ja pensaiden istutuksissa.
Alla olevissa kuvissa istutin rivin tuijia (tarkoitus tehdä niistä muotoon leikattuja aikanaan), joiden välit katoin sanomalehdellä ja hakkeella. Haketta on lisätty vielä kuvien oton jälkeen reilusti. Näin vältin raskaan maan käännön koko alueelta, kuopat puita varten riittivät.
Kateviljely sopii ihan kaikkiin ilmastoihin, kaikenlaisille kasveille ja kaikille maalajeille. Tämä on aika järkeenkäypää, kun muistaa, että kateviljelyhän on juuri se luonnon oma tapa ”viljellä”.
Jos maasi on hyvin savista, on suositeltavaa ensin parantaa sitä etukäteen kääntämällä kateaineita maan sekaan.
Ei tämä välttämätöntä ole, maa paranee kyllä ilmankin katteiden ansiosta. Mutta tämä etukäteistyö kyllä nopeuttaa prosessia huomattavasti.
Hyvässä, melko rikkaruohottomassa maassa kateviljelyn edut huomaa melkeinpä samantien. Huonommassa on syytä olla kärsivällinen, vaikutuksia voi joutua odottamaan useampia vuosia.
käykö katteeksi mikä tahansa eloperäinen?
Periaatteessa kyllä.
Heinä ja olki lienee käytännöllisimmät, jos voi niitä runsain mitoin jostain saada. Tähän käy mainiosti myös pilaantunut, eli esim. homeinen tai kastunut heinä.
Kate voi olla myös lehtiä, ruohosilppua, sahanpurua, kutterinpurua, kuoriketta, järviruokoa tms. Liian karkea tavara on käytössä hankalaa, joten esim. järviruoko pitää ensin silputa.
Kateviljely mahdollistaa myös ns. suorakompostoinnin.
Eli kaikki vihannesten naatit, kitkentäjätteet, leikatut oksat yms. voit hyvin käyttää kateaineena.
Keittiön biojätteiden suorakompostointia en kyllä suosittele, vaikka jotkut sitäkin harrastavat. Ruoan piilottaminen maahan houkuttelee paikalle äkkiä ei toivottuja tuhoeläimiä.
Mutta jos käsittelet biojätteet bokashikompostoinnilla ja muut pihan kasvijätteet suorakompostoinnilla, et mitään lämpökompostoria välttämättä edes pihaasi tarvitse!
Tautisia kasvinosia ei kannata suoraan katteeksi käyttää, eikä missään nimessä tietenkään mitään myrkyillä tapettua.
Rikkakasvien siemeniä ei sen sijaan tarvitse pelätä; ne eivät katteessa pysty kuitenkaan itämään. Monivuotisten juuretkin kuivahtavat ja kuolevat, jos jätät ne katteen päälle kuivumaan.
Muista kateaineita pohtiessasi, että ei ole järkevää ottaa luonnollista katetta pois yhdestä paikasta ja sitten lisätä sitä toisaalle.
Eli nurmikon leikkausjäte kannattaa jättää sen nurmikon hyödynnettäväksi, puiden lehdet mielummin silputa paikoilleen kuin haravoida toisaalle katetarpeiksi.
Miten kateviljely aloitetaan
Kateviljely aloitetaan yksinkertaisesti vain kattamalla!
Eli levitä vain kateainetta paksuksi kerrokseksi haluamallesi alueelle.
Muutama niksi on kuitenkin hyvä muistaa:
- Kasvimaan voit peittää kokonaan, niin käytävät kuin istutusalueetkin. Kasvimaalla paras ajankohta aloittaa kateviljely on syksy, jolloin paksu katekerros painuu jo talven aikana hieman kasaan ja alkaa maatua.
- Kun tulee kylvön/istutuksen aika, siirrät vain katetta syrjään rivin kohdalta.
- Jos aloitat vasta keväällä, tuore kate saattaa kaivata typpilisää. Jos sitä ei tarpeeksi ole itse katemateriaalissa, pieneliöt ottavat sen maasta. Ja silloinhan se ei ole kasvien käytettävissä. Tämä ongelma on helppo ratkaista: lisää katteen sekaan/maahan esim. kanankakkaa tai kastele sitä lantavedellä/virtsalla.
- Katetta voit levittää myös jo valmiille istutusalueille kasvien väleihin ja jopa yksittäisille puille ja pensaille. Nurmikolla kasvaville pensaille/puille voit levittää ensin paksusti sanomalehteä ja vasta sen päälle kateainetta. Näin monivuotiset ruohon kuolevat alta tehokkaammin.
- Älä kuitenkaan käytä pohjakatteena mitään maatumatonta, kuten suodatinkangasta, katekangasta tai muovia. Se estää katteen toimimisen halutulla tavalla.
- Samalla sanomalehtitekniikalla voit myös rajata istutusalueita nurmikosta.
Kateviljelyn Ongelmat
Ehdottomasti yleisin ongelma, tai oikeastaan virhe, on aivan liian vähäinen katemäärä.
Pari heinänkortta ristissä ei vielä ole kateviljelyä, vaan multapinnan pitää oikeasti olla paksun katteen alla koko ajan.
Hiekkainen, herkästi poutiva maa kannattaa kastella huolellisesti ennen katteen levitystä. Erityisesti, jos käytät jotain kuivaa katetta.
Samoin pohjakatteena käyttämäsi sanomalehdet on hyvä kastella märäksi ennen peittämistä kateaineella.
Jos vesitalous on pielessä ojituksen puutteen takia, katekaan ei sitä korjaa. Ainakaan kovin nopeasti.
Kate kyllä parantaa vesitasapainoa, mutta ihmeisiin sekään ei pysty. Liika vesi on johdettava pois istutuksilta ihan perinteisin keinoin; ojia pitkin.
Toisinaan sanotaan, että kate houkuttelee etanoita ja kotiloita. Tämä riippuu kyllä paljon käytettävästä katteestakin; tuore ruoho on houkutin, kuiva heinä tai olki ei.
Jostain syystä vuosia vanhoilla kateviljelmillä ei normaalisti nilviäisongelmia ole. Johtuuko se sitten yleisestä hyvinvoinnista vai jostain muusta, sitä ei varmaan kukaan tiedä.
Kaikkia monivuotisia rikkakasveja ei katekaan pysty torjumaan. Kokemusten mukaan ainakin ohdakkeet ja juolavehnä puskevat paksunkin katteen läpi. Tosin nekin on helpompi kitkeä muhevasta maasta…
Joidenkin mielestä kate on rumaa ja epäsiistiä. Tämä on tietysti makuasia.
Jos musta multapinta miellyttää sinun silmääsi enemmän, kateviljely ei ehkä ole sinun juttusi.
Tai sitten etsi kateaine, joka miellyttää sinua vielä enemmän!
Lue myös Ruokaa omasta maasta -sarjan aiemmat osat!
3 kommenttia artikkeliin ”Ruokaa omasta maasta osa 3 – kateviljely”