fbpx

Näin teet puutarhaan pesäpaikkoja hyönteisille!

Jaa tästä hyvät jutut kavereillekin!

Löytyykö sinun pihaltasi pesäpaikkoja hyönteisille? On aivan huippujuttu, että ymmärrys ja tieto puutarhan hyönteisistä on kasvanut mm. Ylen #pelastapörriäinen -kampanjan myötä. Erityisesti pölyttäjiä ja perhosia muistetaan melkein joka pihassa niille sopivilla kasveilla. Mutta mesi- ja siitepölykukkien lisäksi hyhyönteiset tarvitsevat myös sopivaa elintilaa. Paikkoja, joihin ne voivat munia jälkeläisensä, rakentaa pesänsä tai talvehtia.

Tässä artikkelissa keskitymmekin nyt näihin pesäpaikkoihin. Käydään hieman läpi, millaisia pesäpaikkoja puutarhassa kaivataan ja ketkä niissä sitten asustelevat.

HOIDA PIHAA HYÖNTEISYSTÄVÄLLISESTI

Puutarha on aina osa ympäröivää luontoa ja sinne kuuluvat myös ympäristön hyönteiset. Ne tulevat sinne ihan kutsumattakin ja siksi ne on tärkeää ottaa huomioon kaikessa puutarhan rakentamisessa ja hoitamisessa. Kun pidät puutarhan hyönteisystävällisenä, siellä säilyy tasapaino ja sinä pääset pihan hoidossa helpommalla!

Hyönteisystävällisellä pihalla

  • vältetään hyönteistorjunta-aineiden käyttöä, riippumatta siitä, mille hyönteiselle ne on tarkoitettu
  • vältetään rikkakasvien torjunta-aineita, koska nekin ovat useat hyönteisille myrkkyä.
  • suositaan monipuolista ja monimuotoista kasvillisuutta
  • suositaan luonnonkasveja istutuksissa
  • annetaan nurmen muuttua luonnonnurmikoksi
  • huolehditaan maan kunnosta ja maaötököiden viihtyvyydestä käyttämällä runsaasti eloperäisiä aineksia maanparannuksessa
  • ei siivota liikaa, vaan jätetään perennat talventörröttäjiksi ja nurmikot haravoimatta niiltä osin kuin se on mahdollista
  • pikku lampi tai lammikko monipuolistaa puutarhan hyönteislajistoa ja auttaa helteellä myös pölyttäjiä
  • ötököille tehdään sopivia pesäpaikkoja eri puolille puutarhaa

Voit lukea ötökkäystävällisen puutarhan rakentamisesta ja hoidosta lisää tästä. 

 

 

Pesäpaikkoja hyönteisille

Maapesät

Monet hyönteiset pesivät ja talvehtivat maassa. Ne tarvitsevat kasvittomia, hiekkaisia ja kuivia paikkoja, turmiollista niille on erityisesti talvimärkyys. Hyvä pesäpaikka on kaikessa yksinkertaisuudessaan hiekkakasa jossain aurinkoisessa paikassa. Myös kohopenkin auringon puoleinen reuna on usein kuiva ja lämmin. Kivikkoistutuksiin voi jättää tarkoituksella kasvittomia länttejä näitä maapesijöitä varten.

Maassa pesijät on hyvä muistaa myös puutarhan kevättöiden yhteydessä. Jos menet liian aikaisin rupsuttelemaan kukkapenkkejä tai haravoimaan hiekkaisia kulkureittejä, saatat tuhota nämä maassa talvehtijat tai ainakin herättää ne liian aikasin. Tämä voi olla paha juttu, jos ympäristössä ei vielä ole riittävästi ravintoa tai tulee pakkasöitä.

Lahopuuaidanne

Lahopuuaita on monin tavoin huippujuttu puutarhassa. Se on ensinnäkin mainio paikka kaikille niille oksille ja risuille, joita puutarhaa hoitaessa aina kertyy. Järjetöntä olisi kiikuttaa niitä kaatopaikalle ja vielä maksaa siitä! Lahopuuaidanteessa viihtyvät lahottajat muokkaavat eloperäisistä aineksista ravinteita kasvien käyttöön, eli näin vähentävät tarvetta mm. ostolannoitteille.

Myös monet hyönteiset viihtyvät lahopuuaidanteessa pesimässä ja useat näistä ovat jo uhanalaisia. Aidanteessa asustelee myös pölyttäjiä, lintuja ja myös siilit tulevat tällaisesta etsimään niin ruokaa kuin suojaakin.

Lahopuuaidan rakentaminen ei ole mitenkään vaikeaa: pystytä muutama tolppa (tähän käy mainiosti myös paksummat oksat) ja kerää niiden väliin tiiviiksi läjäksi oksia ja risuja. Kun oksat pikkuhiljaa lahoavat, voit lisätä uutta materiaalia vain päälle. On vain hyvä, että aidassa on sekaisin uutta ja vanhempaa materiaalia.

Kannot ja pöllit

Jos joudut kaatamaan pihastasi isomman puun, kannattaa harkita, voisiko sen jättää kantona lahoamaan. Aluksi voit vaikka somistaa kannon kukkaruukuin tai tehdä siitä vaikka soman menninkäistalon. Pikku hiljaa lahotessaan se hyödyttää monenlaisia otuksia, ihan kuten lahopuuaidannekin.

Myös irtopöllit toimivat samoin. Voit jättää yksittäisen pöllin pitkälleen sopivaan kohtaan, tehdä niistä kasan tai miten vain omaa silmääsi miellyttää.

Rakennetut hyönteishotellit

Kaupoissa on myynnissä ötökkähotelliksi kutsuttuja mökkejä, jotka eivät valitettavasti Suomen oloissa kovin hyvin toimi. Ötökkähotellin idea on matkia luonnosta löytyviä elementtejä, kuten kasvien onttoja korsia, lahopuun reikiä, puiden kaarnan koloja tai maakariketta. Hyönteiset ovat tarkkoja näistä materiaaleista, niille ei kelpaa mikä vaan. Bambukepin pätkät, eksoottiset kävyt tai reikätiilet voivat olla kivan näköisiä, mutta eivät suomalaisille hyönteisille tuttuja pesäpaikkoja ollenkaan.

Ötökkähotelliin soveltuvat parhaiten luonnosta löytyvät materiaalit. Suosituimpia ovat testien perusteella ontot korrenpätkät ja puuhun poratut reiät. Korsien materiaaleiksi soveltuvat parhaiten koiranputki ja järviruoko.

Hyönteishotellista voi tietysti askarrella vaikka mimmoisen huvilan, mutta tässä pari todella helppoa ohjetta:

Ötökkähotelli maitopurkista

Tarvikkeet:

      • kuivia korsia (järviruoko tai koiranputki)
      • puuliimaa
      • maitopurkki
      • puukko tai mattoveitsi
      • narua tai nippuside

Ohje:

1. Korsien on syytä antaa kuivua jonkin aikaa keräämisen jälkeen.

2. Leikkaa korret poikki niin, että korteen jää mahdollisimman pitkä avoin putki, joka on ummessa toisesta päästään. (Korren solmukohta jää siis takaseinäksi.) Korrenpätkät voivat olla eri mittaisia.

3. Leikkaa maitopurkki toisesta päästään auki ja lyhennä sivuista kaksi. Näin pidemmistä sivuista muodostuu pieni sadekatos. Maalaa purkki haluamallasi tavalla ja anna kuivua.

4. Levitä purkin pohjalle reilusti puuliimaa ja lado korret purkkiin solmukohta edellä. (Liima estää lintuja nokkimasta hotellia rikki ja pitää korsinipun paremmin paikallaan.)

5. Kun liima on kuivunut, kiedo purkin ympärille vielä napakasti narua tai nippuside. Tämä vahvistaa rakennetta ja tästä purkki on myös helppo ripustaa.

 

Ötökkähotelli puun rungon palasta

Tarvikkeet

      • koivun tai haavan rungon pätkiä (20 cm pitkiä, halkaisija vähintään 10 cm)
      • puuliimaa
      • poran
      • nippusiteitä, koukkuja, narua kiinnittämiseen

Ohje:

1. Sahaa pöllit noin 20 cm pituuteen ja penslaa puuliimalla molemmat sahauspäät (tämän tarkoituksena on estää halkeilua, ei ole välttämätöntä, jos kuivaat pöllit hitaasti)

2. Kun pöllit ovat kuivuneet, poraa toiseen päähän reikiä:

      • reikien syvyys 12 cm
      • reikien halkaisija 4, 6, 8 tai 10 mm
      • reikien etäisyys toisistaan n. 2 cm

3. Kiinnitysvaihtoehtoja on useita. Voit ruuvata pöllin sivuun 2 silmukkaruuvia ja niiden väliin nippusiteellä tai narulla ”kantokahvan”, josta pölli voidaan laittaa roikkumaan. Voit myös tehdä reiättömään päähän jonkin koukkusysteemin, josta voit ripustaa pöllin seinälle. Toki pölli voidaan myös laittaa maahan, puun oksien haarukkaan tai jonkin korokkeen päälle.

 

Hyönteishotellit ripustetaan aurinkoiselle paikalle, kasvillisuuden yläpuolelle, n. 1-1,5 metrin korkeuteen. On hyvä muistaa, että useimmat ötökkähotellipesijät ovat erakkoja. Siksi kannattaa mieluummin tehdä useita pieniä ötökkähotelleja eri puolille pihaa kuin yhtä suurta. Iso ötökkähotelli lisää myös tautien leviämistä sekä houkuttelee herkemmin paikalle hyönteisiä syövät linnut ja petohyönteiset.

Syksyllä ötökkähotellit pitää joko peittää esim. vanerilla tai muulla suojalla, jotta linnut eivät pääse nokkimaan talvehtivia ötököitä. Voit myös siirtää ötökkähotellit kylmään varastoon talveksi, mutta muista viedä ne takaisin ulos heti keväällä!

Pihan hyönteisasukit

Kun teet erilaisia pesäpaikkoja erilaisiin paikkoihin, saat pihaasi monimuotoisen vierasjoukon. Otetaanpa vieraista muutama esimerkki:

Housumehiläinen
Hauskan näköinen mehiläinen, jonka naarailla on silmiinpistävän paksut, karvaiset ja keltaiset pöksyt jalassa ?.
Housumehiläinen elää hiekkapohjaisilla mailla ja kotipuutarhassa voit törmätä siihen kivikkopuutarhassa. Se pesii kaivamalla hiekkaan kolon, eli tätä hyödyllistä pölyttäjää voit auttaa yksinkertaisesti hiekkakasoilla.

Kuva ja tarkempaa tietoa

Horsmanverhoilijamehiläinen
Verhoilijamehiläiset rakentavat pesänsä lehdistä erilaisiin koloihin ja vaikkapa risukasaan. Ötökkähotellissa se saattaa tehdä pesänsä vaikka pienten puutikkujen lomaan.
Lajeja on useampia, mutta kaikkia yhdistää tämä pesäntekotapa ”verhoilemalla” ne lehdistä leikatuilla paloilla.

Kuva ja tarkempaa tietoa

Rusomuurarimehiläinen
Yleinen puutarhojen vieras, joka pesii kaikenlaisiin koloihin. Sille kelpaa hyvin seinän pikkukolot, lautojen raot ja toisinaan jopa avaimen reiät!
Hyvin tärkeä pölyttäjä puutarhoissa etenkin hedelmäpuilla.

Kuva ja tarkempaa tietoa

Tummakoloampiainen
Peto, joka ruokkii jälkikasvunsa kaikenlaisilla pikkuötököillä, joita etsii kukista. Siinä samalla siis myös pölyttää! Pesii koloissa ja mielellään myös ötökkähotelleissa.

Kuva ja tarkempaa tietoa

Pikkupistiäinen
Peto tämäkin, pyydystää pikkuhämähäkkejä jälkikasvulleen. Pesii korsien sisällä ja pikkukoloissa, eli saattaa löytyä myös ötökkähotellin vieraslistalta.

Kuva ja tarkempaa tietoa

Tässä on vain pienen pieni murto-osa niistä hyvin erilaisista ötököistä, joita sinunkin puutarhassa pesii ja elää. Toivottavasti!

Testaa ötökkätietouttasi ja opi samalla uutta tästä Ylen Suuresta Pörriäisvisasta. 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: