Rikkaruohot ovat monen pihanomistajan kauhu ja niitä on ihan jokaikisellä pihalla. Jos joku väittää, ettei hänen pihallaan niitä ole, hän huijaa sinua!
Rikkaruohojen kitkeminen on siis niitä pihanhoidon perustöitä, jota ei kokonaan karkuun voi päästä. Mutta sen määrään voit vaikuttaa paljonkin.
Tällä kertaa käydään läpi 3 yleisintä virhettä, joita kotipihoilla rikkaruohojen kitkennässä tehdään. Jokaisella on tietysti oma tyylinsä, mutta oikealla tekniikalla voit vaikuttaa sekä työn tehoon että sen määrään kesän aikana.
Näillä vinkeillä kitket rikkaruohot helposti!
”Rikkaruohot pitää aina kitkeä juurineen”
Jos saat rikkaruohon kaikki osat pois maasta, se ei tietenkään voi kasvaa siihen uudestaan. Eli siinä mielessä tämä ohje on ihan paikkansa pitävä. Ikävä kyllä, monilla yleisimmillä rikkakasveilla tämä on käytännössä mahdotonta.
Esimerkiksi juolavehnä jatkaa kasvuaan pienestäkin maahan jääneestä juurenpätkästä. Kun pyrit repimään kasvin ylös juurineen, käytännössä saatatkin lisätä sen kasvuintoa ja uusien rikkakasvien lukumäärää.
Oletko koskaan juurruttanut kasvin versoja vesilasissa? Tässä on kyse samasta asiasta, mutta se tapahtuu maan alla. Eli pätkiessäsi juuren/maavarren, yhdestä kasvista tuleekin äkkiä sata uutta yksilöä.
Juuren tai maavarren pätkiminen toimii siis usein samoin kuin maanpäällisen osan pätkiminen. Se aktivoi uinuvat silmut kasvamaan ja näin kasvi haaroittuu ja/tai lisääntyy. Tämä taas on kaikkea muuta kuin toivottua rikkakasvien suhteen.
Usein onkin paitsi riittävää, myös helpompaa ja tehokkaampaa vain katkaista rikkakasvin maanpäällinen kasvusto ja jättää näin juurakko ilman ravintoa.
Kyllä, se nousee sieltä pian uudestaan. Mutta joka kerta uudestaan kasvaessaan se kuluttaa ravintovarastoja sieltä juurestaan. Kun aina katkot uuden kasvun, lopulta ravintovarasto loppuu ja se juurikin kuolee.
”Vain myrkyttämällä rikkaruohot kuolee varmasti”
Kuoleehan se yksilö useimmiten, ainakin sen maanpäälliset osat. Mutta häviääkö se lopullisesti? Se riippuu ihan kasvista.
Osa rikkaruohoista on yksi- tai kaksivuotisia. Ne kuolevat joka tapauksessa kukittuaan, joten tällaisten kasvien myrkyttäminen on ihan turhaa. Siemeniin ei nimittäin myrkky vaikuta, eli uudet siementaimet nousevat maasta ihan entiseen tapaan.
Useimmat monivuotisetkin rikkaruohot lisääntyvät myös siemenistä. Eli vaikka tuhoasit kasvin myrkyllä, siemenpankki maassa takaa sen, että eroon et siitä silti pääse.
Tämä on yksi isoimmista ongelmista kemiallisten torjunta-aineiden käytön suhteen. Vaikka aine ei kertakäsittelyllä tuottaisi kohtuutonta haittaa ympäristölle, sen jatkuva, vuodesta toiseen toistuva käyttö moninkertaistaa maahan jäävien haitallisten aineiden määrän.
Mistä tahansa aineesta tulee myrkky, kun sen pitoisuus kasvaa tarpeeksi suureksi. Tämän tiesi jo 1500-luvulla toksikologian isä Paracelsus…
Mikään kemiallinen aine ei juuri koskaan ole tehokkaampaa kuin mekaaninen kitkeminen, vaikka aineen mainoksissa näin väitettäisiinkin.
Torjunta-aineet, eli myrkyt, puoltavat paikkansa vain silloin, kun rikkakasvuston laajuuden tai muiden ominaisuuksien vuoksi mekaaninen torjunta ei ole mahdollista.
”Rikkaruohot on aina haitaksi istutuksille”
Sinä päätät, milloin rikkaruohoista on haittaa ja milloin ei! Ihan samoin kuin sinä päätät, mikä ylipäätään on rikkakasvi ja mikä taas ei ole. Rikkaruohot eivät suinkaan aina ole haitaksi.
Esimerkiksi maahumalan voit antaa ihan rauhassa levitä marja- tai koristepensaiden juuristoalueella. Se ei pintajuurisena kilpaile puuvartisten kasvien kanssa, vaan päinvastoin maanpintaa kattaessaan auttaa niitä.
Rikkaruoho ei haittaa istutuksissa, jos:
- sen juurakko on eri osassa maata kuin istutetun
- se kasvaa ihan eri aikaan kuin istutettu
- se ei vie valoa, vettä tai ravinteita istutetuilta kasveilta
Esimerkki:
Meillä on penkki, jossa kasvaa istutettuna mukulaleinikkiä, keijunkukkia ja kallionauhusta. Keväällä penkki on ihan täynnä mukulaleinikkiä, maata sen alta ei näy.
Pikkuhiljaa kevään edetessä mukulaleinikki lakastuu ja penkkiin nousee vuohenputkea.
Kun mukulaleinikit on hävinneet, otan terävän haran, jonka avulla leikkaan vuohenputkien versot poikki maanpinnan tasosta.
Tässä vaiheessa keijunkukat ja nauhukset ovat vasta nostaneet päänsä maan alta. Niiden kohdalta revin vuohenputket käsin poikki.
Vuohenputket ovat jopa suojanneet näitä perennoja, kun ne olivat pieniä ja vastaistutettuja mm. keväthalloilta ja liialliselta auringolta.
Tällä tekniikalla olen helposti ja vaivattomasti jo kurittanut vuohenputkea niin, että sen määrä on murto-osa aiemmasta. Normaalisti joudun tekemään katkomisen vain kerran myöhemmin kesällä.
Jossain vaiheessa se ei jaksa nousta maasta enää ollenkaan…
Näin kukistat rikkaruohot helposti
- Ennaltaehkäise rikkakasveja jo istutuksia perustaessasi (lue lisää tästä)
- Tunnista rikkakasvi, jotta tiedät miten se käyttäytyy ja onko sitä edes tarpeen torjua (lue lisää tästä)
- Hanki pitkävartinen hara, jolla voit käydä istutusalueiden paljaat alueet läpi nopeasti ja selkää kuormittamatta.
- Terävällä haralla voit myös leikata rikkaruohot matalampien istutettujen kasvien päältä. Isommalla alueella leikkaamiseen voit käyttää myös siimaleikkuria.
- On tehokkaampaa harata penkit usein kuin kitkeä perusteellisesti kuokkimalla harvoin. Työhön käyttämäsi tuntimäärä kesän aikana on ehkä sama, mutta kertatyö vie paljon vähemmän aikaa ja voimia. Istutus on siistimmän näköinen koko kesän ja rikkaruohot eivät pääse kasvamaan isoksi ja haittaamaan näin istutettujen ravinnon ja valon saantia.
- Älä päästä rikkaruohoja siementämään!
Kasvikohtaisia ohjeita rikkakasvien torjuntaan voit lukea tästä artikkelista.
Saat runsaasti lisää käytännön vinkkejä pihahoidon helpottamiseen tältä Helppohoitoinen piha -verkkokurssilta.
