Olet kenties kuullutkin sanonnan ”puutarhuri hoitaa maata, ei kasveja”. Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Miten sitä multaa hoidetaan??? No, oikeastaan kyse ei ole ”maan hoitamisesta”, vaan maaperän pieneliöiden hoitamisesta.

Puutarhassa oleva maa ei ole mitään kuollutta massaa, vaan grammassa maata voi olla miljardeja pieneliöitä. Nämä bakteerit, sienet, levät ja muut mikrobit ovat tärkeitä myös kasvien hyvinvoinnille. Maan hoitaminen tarkoittaa tämän maassa asuvan porukan hyvinvoinnista huolehtimista. Kun maaperän pieneliöstö voi hyvin, myös kasvit voivat hyvin. Ja sinä pääset puutarhan hoidossa paljon helpommalla ?!

Tämän artikkelin luettuasi tiedät, miten pidät maaperän pieneliöt tyytyväisinä ja samalla kasvit hyvinvoivina.

Selvitä maan laatu ja tee maanparannus

Puutarhassa kasvit ovat täysin riippuvaisia maan laadusta. Se pitää ne pystyssä tuulessa ja tuiskussa, ja sieltä ne saavat kaikki ravinteensa ja vetensä. Siksi maan laadulla on suurta merkitystä kasvien hyvinvoinnin kannalta. Kasvien vaatimukset maan laadun suhteen vaihtelevat suuresti. Yleisimpien kotipuutarhojen kasvien voi kuitenkin noin yleisesti sanoa viihtyvän ”hyvässä puutarhamaassa”, jollainen on siis meidänkin tavoitteemme.

Maassa voi olla monta korjausta vaativaa asiaa:

• vedenpidätyskyky
• puutteellinen/väärä ravinnetaso
• happamuusaste
• tiivistyminen
• humuksen puute
• liika märkyys
• jne. jne.

Maan hoito alkaa aina sen olemassa olevan maan laadun tutkimisella ja tarvittaessa parantamisella. Parhaimman ja luotettavimman analyysin puutarhan maan laadusta saat, kun teetät siitä maa-analyysin laboratoriossa. Analyysista saat tarkkaa tietoa paitsi ravinteista ja happamuudesta myös maalajista sekä multavuudesta. Nämä ovat tärkeitä tietoja maan hoidon kannalta.

Kun tiedät millaista maata puutarhasi maa on, voit parantaa sitä kerralla esim. muokkaamalla sitä kuohkeammaksi, lisäämällä siihen hiekkaa tai turvetta, tai tekemällä peruskalkituksen tai peruslannoituksen. Ohjeita maanparannukseen löydät tästä.

Mutta maa on elävää ja siksi se kaipaa jatkuvaa hoitoa. Ei siis riitä, että teet maanparannuksen puutarhaa perustaessa. Sinun on huolehdittava maan hyvinvoinnista myös jatkossa. Käydään seuraavaksi läpi kolme helppoa konstia, joilla voit hoitaa maata.

Näillä toimilla hoidat maata

Viher- eli vihantalannoitus

Viherlannoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että kasveja puutarhaan valitessa mietitään niiden merkitystä myös maaperälle. Viherlannoituskasvit, joita kutsutaan toisinaan myös kuvaavasti maanparannuskasveiksi, ovat ominaisuuksiltaan maata parantavia.

Ne voivat olla esimerkiksi:

• syväjuurisia ? muokkaavat maata ja vievät ravinteita syvempiin osiin
• typensitojia ? elävät symbioosissa typensitojabakteerien kanssa, jotka pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä
• tiettyjä ravinteita tai hivenaineita runsaasti sisältäviä  ? esimerkiksi peltokorte sisältää piitä
• runsasta lehtimassaa tuottavia ? esimerkiksi sinimailanen tai apilat
• kuivattavia, eli käyttävät runsaasti vettä ? esimerkiksi pajut ja koivut imevät runsaasti vettä maasta

Kasvimailla suositaan usein yksivuotisia viherlannoituskasveja, mutta istutuksissa kannattaa käyttää myös monivuotisia vihantakasveja. Jos vaikkapa istutat lepän perennapenkin keskelle (tai rakennat perennapenkin lepän ympärille), lepän symbioosi typensitojabakteerien kanssa hyödyttää kaikkia istutuksen kasveja. Eikä vain siellä maan alla, vaan myös puusta putoavat lehdet sisältävät runsaasti typpeä ja lisäävät maan humuspitoisuutta.

Kiertoviljely

Kiertoviljely on mainio keino hoitaa maata kasvimailla ja vihanneslavoissa. Useinhan me kasvatamme samoja kasveja vuodesta toiseen ja tämä rasittaa maata kovin yksipuolisesti, kun kasvit kuluttavat koko ajan samoja ravinteita ja niiden juuristokin on jatkuvasti samalla alueella. Puhutaan maan väsymisestä.

Maan väsyminen on kuitenkin todella helppo torjua kiertoviljelyllä. Siinä jaetaan kasvit ryhmiin niiden kasvutavan ja ravinteiden käytön mukaisesti. Sen jälkeen kierrätetään ryhmien paikkaa kasvimaalla vuosittain. Hyvin suunniteltu viljelykierto auttaa:

• maan multavuuden parantamisessa
• maan rakenteen parantamisessa
• maan ravinnetasapainon säilyttämisessä
• rikkakasvien torjunnassa
• kasvitautien ja -tuholaisten torjunnassa

Kiertoviljelyryhmät:

1. Runsaasti ravinteita vaativat kasvit
   • esim. vihanneksista kaalit, sellerit, valkosipuli, kurpitsat, kurkut jne
2. Runsasta typpeä karttavat kasvit
   • vihanneksista esim. peruna, porkkana, lehtiselleri, lanttu, nauris, retiisi, salaatit, pinaatti, yrtit jne.
3. Viherlannoituskasvit
   • maata parantavat kasvit, vihanneksista esim. pavut, herneet

Kateviljely

Kateviljely soveltuu maan hoitoon ihan koko puutarhassa. Periaatteessa tämä onkin juuri se luonnon tapa hoitaa maata. Syksyllä lehdet putoavat ja ruohovartiset kasvit lakastuvat ja muuttuvat ”katteeksi”, jonka maan pieneliöt riemuiten muuttavat taas kasveille sopiviksi ravinteiksi.

Puutarhassa eräänlaista kateviljelyä on siis myös se, kun et kerää niitä kasvijätteitä pois, vaan annat niiden maatua paikoilleen. Varsinaisesta kateviljelystä kuitenkin puhutaan silloin, kun tuot paikalle lisää maatuvaa kasviainesta. Katteina voit käyttää monenlaisia maatuvia aineksia, joiden ravinnesisältö ja edut ovat hieman erilaisia.

Ruohosilppu

Ruohosilppu on hyvin ravinnepitoista ja on kasveille voimakas typpilannoitus. Siksi on hyvä muistaa, että tuoretta ruohosilppua ei kannata levittää enää loppukesästä monivuotisille kasveille. Se saattaa häiritä niiden tuleentumista.

Jos pihallasi on nilviäisongelmia, ruohosilppu on niille myös mieleen.

Oksasilppu, kuorikate

Puuaineksista tehty silppu on hyvää katetta erityisesti pensaille, puille ja myös joillekin monivuotisille vihanneksille. Ravinnepitoisuudeltaan se on melko vähäistä ja maatuu myös melko hitaasti. Olet ehkä kuullut, että nämä katteet syövät maan typpivaroja? Tämä on osittain totta. Maan mikrobit ja sienet nimittäin kaipaavat myös typpeä tehdessään lahotustyötään. Jos sitä ei saa lahotettavista kasveista, ne ottavat sitä maasta ja näin typpeä ei enää kasveille riitäkään. Siksi kuorta, haketta, sahanpurua tms. käytettäessä kannattaa huolehtia myös typpilannoituksesta. Jos yhdistät tuoreen ruohosilpun ja oksasilpun, ongelma on korjattu.

Oljet, ruokokate

Nämä ovat hyviä katteita myös monivuotisille kasveille, sillä ne lahoavat melko hitaasti. Oljesta erittyy hajotessa happoja, jotka voivat estää joidenkin siementen itämistä. Tämä voi olla hyvä tai huono puoli, riippuen siitä, missä näitä katteita käytät. Kukkapenkissä se saattaa vähentää siemenrikkoja, kasvimaalla estää kylvettyjen vihannesten itämistä.

Sanomalehti, pahvi

Näillä katteilla voit helposti estää juuririkkaruohoja. Nämä eivät tuo ravinteita maahan, mutta toimivat hyvänä jarruna kasvien nousulle maasta. Erinomaisia apuvälineitä uutta istutusta rakentaessa!

 

Näillä konsteilla hoidat maata ja sen asukkeja helposti.

Yhdistele puutarhassa eri tapoja tarpeidesi mukaan!