Puutarhakeskusteluissa puhutaan usein kasvupaikasta. Se on ihan avainasemassa, jotta pystyt hankkimaan ”oikean kasvin oikeaan paikkaan”. Mutta mitä siitä kasvupaikasta oikeastaan pitäisi tietää? Ja miksi se on niin tärkeä tuntea?

Kasvupaikka on kasvin koti, johon se on sidottu useimmiten koko elämänsä ajan. Kasvit ovat kehittymisensä aikana sopeutuneet tietynlaisiin olosuhteisiin, joissa ne kasvavat kuten kuuluu ja voivat hyvin. Tähän sopeutumiseen tiettyyn paikkaan on yksinkertainen syy: kasvit eivät voi liikkua. Eläin voi aina paeta myrskyä, vaeltaa kesälaitumilta talvilaitumille tai etsiä paremman asuinpaikan. 

Kasvit on sidottu paikalleen ja siksi niille sopeutuminen olosuhteisiin on elinehto. Tässä artikkelissa sukellamme nyt hieman pidemmälle kasvupaikan merkitykseen ja analysointiin.

Kasvupaikka on kasvin koti

Liikkumisen mahdottomuuden takia kasvit ovat myös joustavia. Ne sietävät hieman huonompiakin olosuhteita, ainakin satunnaisesti. Niillä on myös kyky uusiutua, jos tuho iskee. Eläin ei voi kasvattaa uutta vartaloa, harvoin edes raajaa, mutta kasvi usein voi.

Mutta vaikka se kasvi pysyisi hengissä vääränlaisessakin paikassa, se tuskin koskaan pääsee siinä parhaaseen kukoistukseensa. Vääränlaisessa kasvupaikassa se on myös herkempi esim. poikkeaville sääoloille tai taudeille ja tuholaisille.

Kun tunnet kasvupaikan hyvin ja hankit juuri siihen sopivia kasveja, pääset pihanhoidosta monin tavoin paljon helpommalla.

Kasvupaikkaa analysoidessa selvitetään:

• kasvuvyöhyke
• pienilmasto
• valo-olot
• maaperän laatu

Kurkataanpa näitä hieman tarkemmin…

Kasvuvyöhyke

Suomi on jaettu kahdeksaan eri kasvuvyöhykkeeseen. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talviolosuhteisiin.

-> Kasvukauden pituus: se aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Käytännössä tällä tarkoitetaan termistä kasvukautta, eli aikaa, jolloin ilman keskilämpötila on yli +5 astetta. (Mitataan 10 vrk:n jaksoissa.)

-> Tehoisan lämpötilan summa: kasvukauden aikaisten vuorokauden keskilämpötilojen summa. Tällä on suuri merkitys kasvien kasvuun. Eihän ne kasvit laskea – kai – osaa, mutta esim. puita ei kasva, jos summa jää alle 600. Moni kasvi myös vaatii tietyn summan saavuttamista ennenkuin se virittyy kukkimaan.

-> Talviolosuhteet: lähinnä pakkanen ja lumen määrä

Kasvuvyöhykkeillä on merkitystä erityisesti puuvartisten kasvien hankinnassa. Useimmille Suomessa myytäville puuvartisille kasveille on määritelty sopivat kasvuvyöhykkeet. Nämä perustuvat käytännön kokemuksiin. Kasvi saattaa siis hyvinkin pärjätä suositusta pohjoisempanakin, mutta siitä ei vain vielä ole kokemuksia.

Tästä voit tutkia Ilmatieteen laitoksen tilastoja lämpötiloista ja sademääristä.

 

Pienilmasto

Pienilmasto tarkoittaa niitä paikallisia olosuhteita, jotka istutuspaikassa vallitsee. Kyse voi olla maaston muodoista, kasvillisuudesta tai muista hyvinkin paikallisista olosuhteista. Jopa samalla tontilla voi olla hyvinkin erilaisia pienilmastoalueita.

Lähellä oleva vesistö vaikuttaa suuresti pienilmastoon. Läpi vuoden sulana pysyvä puro tai meri tekee kasvupaikasta paljon leudomman kuin mitä se maantieteellisen sijainnin perusteella olisi. (Kasvuvyöhykejaossa isot vesistöt on huomioitu.)

Meidän puutarhamme on järven rannalla. Käytännössä tämä vaikuttaa niin, että syksyllä kasvukausi jatkuu hieman pidempään, mutta keväällä taas alkaa myöhemmin. Esim. koivut vihertyvät meillä usein viikkoa, paria myöhemmin kuin 10 km:n päässä Joensuussa. Jäinen järvi jäähdyttää, sula lämmittää.

Pienilmastoon vaikuttaa myös ympäröivä kasvillisuus. Metsässä on lämpimämpää kuin aukealla. Erityisesti havupuut varastoivat lämpöä.

Puiden tai pensaiden suojissa voi pärjätä kasvi, joka ei samalla paikalla aukealla pärjäisi ollenkaan. Juuri siksi olisikin parasta tehdä istutusalueista monilajisia niin, että niissä on sekä matalaa että korkeaa kasvustoa rinta rinnan.

Runsasmultainen maa tai turvemaa on hallanarempi kuin hiekkamaamaa. Heinikko on kylmempi kuin muokattu maa.

Maaston muodoilla on myös suuri vaikutus pienilmastoon. Alavilla mailla hallan vaara, kuten kaikki tietävät. Kukkulan päällä taas voi olla huomattavasti leudompi ilmasto kuin sen juurella.

Myös tuuliolosuhteet vaikuttavat pienilmastoon. Tuuli saattaa kyllä suojata hallalta, mutta toisaalta rasittaa kasvia lisäämällä haihduttamista. Kova tuuli voi myös tuhota kukinnan hetkessä ja estää pölyttäjien lentämisen, jolloin hedelmäpuu ei pysty tekemään hedelmiä.

Lumen määrällä on iso merkitys erityisesti perennojen talvenkestävyyteen, mutta ei se ole merkityksetöntä pensaille ja puillekaan. Eli jos alueella sataa paljon lunta, siellä pärjää kasvit paremmin kuin lumettomalla paikalla.

Valoisuus

Valon määrä on yksi isoimmista kasvin viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Valon merkityksestä kasveille kerron tarkemmin tässä postauksessa.

Kasvupaikan valo-olosuhteet onkin yksi tärkeimpiä seikkoja kasveja valitessa. Varjon kasvi ei auringon porotuksessa viihdy, eikä paahteeseen sopeutunut varjossa. 

Maaperä

Maa-analyysi on helpoin ja varmin tapa maaperän ominaisuuksien määrittämiseen. Maa-analyysi tehdään laboratoriossa ja palvelua tarjoavia yrityksiä on useita. Suosittelen ehdottomasti maa-analyysin teettämistä etenkin, jos piha on sinulle uusi ja tuntematon. Maa-analyysin teettämisestä löytyy lisätietoa tästä artikkelista.

Maaperästä kertovat paljon myös siinä kasvavat luonnonkasvit. Näistä vihreistä viestittäjistä kerron lisää tässä artikkelissa.

 Oikeiden kasvien valinta

Ehdottomasti helpoimmalla aina pääset, jos valitset kasvin kasvupaikan olosuhteiden mukaan.

Eli jos se sinun pihasi on varjoisa ja sijaitsee kasvuvyöhykkeella III, valitse kasvi, joka viihtyy parhaiten juuri tällaisessa paikassa. Jos pihasi on metsää, jossa on hyvin laiha, hiekkainen maa, valitse kasveja, jotka viihtyvät vähämultaisessa ja kuivassa.

Suosi kotimaisten taimistojen kasveja.

Meillä Auringontähdessä kasvaa kaikkia myymiämme kasveja myös maahan istutettuna, jotta voimme oikeasti nähdä, millaisissa olosuhteissa ne pärjäävät. Samoin toimivat monet muutkin suomalaiset taimistot, sillä tämä on myös hyvä keino saada kestäviä emokasveja.

Osta aina kotimaista!

Se kaikista tärkein seikka kasvien hankinnassa on tämä: osta aina kotimaista! Ja tätä en sano vain siksi, että olen itse taimiviljelijä. Kyllä sille on ihan oikeat perusteet  😉 .

Kotimainen taimi on parempi ja varmempi valinta koska:

1. Se on jo taimistolla joutunut sopeutumaan täkäläisiin olosuhteisiin (erityisesti, jos taimistolla kasvatetaan taimet ulkona ympäri vuoden). Se on siis testatusti kestävä.
2. Suomalaista alkuperää oleva kasvi on sopeutunut näihin olosuhteisiin jo vuosien, jopa vuosikymmenien ajan. (Alkuperä tarkoitaa sitä, mistä kasvin lisäyksessä käytetyt esim. siemenet tai pistokkaat ovat peräisin.)
3. Ulkomailta tuotu kasvi, vaikka se olisi ihan samaa lajia, on sopeutunut erilaiseen lämpötilaan, pidempään kasvukauteen ja erilaiseen valoon.

Kuten aiemmin kerroin, kasvit ovat joustavia ja sopeutuvat jatkuvasti ympäristöönsä. Ulkomainen kasvi saattaa esim. virittyä keväällä liian aikaisin kasvuun tai innostua kukkimaan syksyn lämpimillä.

4. Ulkomailla on monia kasvitauteja ja -tuholaisia, joita meiltä ei vielä onneksemme löydy. Taimien mukana niitä kuitenkin helposti tänne tulee. Luontaisia vihollisia niillä ei välttämättä täällä ole ollenkaan ja kotimaiset kasvit voivat olla niitä vastaan täysin puolustuskyvyttömiä. On helpompi olla kokonaan tuomatta niitä tänne kuin yrittää sitten päästä eroon, kun ne ovat jo pihoille ja luontoon levinneet.

Taimen alkuperän merkitystä käsittelen tarkemmin tässä.