fbpx

Näin houkuttelet hyötyötökät pihallesi

Jaa tästä hyvät jutut kavereillekin!
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

 

Miksi puutarhan pitäisi olla ötökkäystävällinen? Onko niitä oikeasti pakko sietää omalla pihallaan, vaikka ne ällöttäisivät tai jopa aiheuttaisivat pelkoa?

Meidän ympärillämme luonnossa ja myös puutarhassa elää tuhansittain erilaisia ötököitä. Ne ovat erittäin tärkeä osa ekosysteemiä, eikä maailma olisi nykyisenkaltainen ilman niitä. Me ihmiset puhumme usein hyötyötököistä ja haittaötököistä, mutta luonnon tasapainon takia kaikkia tarvitaan ihan yhtä lailla.

Tässä artikkelissa kerron sinulle, miten teet pihastasi mahdollisimman ötökkäystävällisen ilman, että tuholaiset pistävät koko puutarhasi poskeensa.

Millaisia ötököitä pihasta löytyy?

Jos sinun pitäisi nyt justiinsa nimetä viisi ötökkää, mitkä tulisivat mieleesi ensimmäisenä? Kärpänen, hyttynen, hämähäkki? Ehkä ampiainen ja leppäkerttu? Tai jos olet enemmän nyt puutarhamielellä, ehkä mieleesi tulee myös kirvat ja kaalimadot?

Tunnetuimpia hyötyötököitä ovat tietysti pölyttäjät, eli ne otukset, jotka liikkuvat kukasta kukkaan ja näin siirtävät niiden välillä siitepölyä. Et varmasti ole välttynyt kuulemasta huolta pölyttäjien vähenemisestä ja sen vaikutuksista ihan meidän joka päiväiseen elämäämme?

Vähemmän tunnettuja ja ihailtuja hyötyötököitä ovat hajoittajat, vaikka ne ovat vähintään yhtä tärkeitä. Ilman hajoittajia hukkuisimme kuolleisiin kasveihin ja eläimiin! Hajoittajat tekevät myös tärkeää työtä muokatessaan näiden biojätteiden sisältämät ravinteet kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Hajottamistyötä luonnon siivouspartiona sekä ravinnetehtailijoina tekevät:

  • sienet ja maaperämikrobit,
  • lierot,
  • erilaisten koppisten ja kärpästen toukat,
  • raatokuoriaiset,
  • muurahaiset ja
  • siirat

Kolmas ryhmä hyötyötököistä ovat sitten petohyönteiset, eli niiden meille haitallisten kasvituholaisten ja tautien levittäjien luontaiset viholliset. Näistä ehkä tutuin on leppäpirkko, mutta moni muukin tekee tätä poliisintyötä. Esimerkiksi parjattu ampiainen on erityisen tärkeä juuri tuholaistorjujana, sillä ampparit syöttävät jälkikasvulleen proteiinipitoista evästä. Ne toimivat myös pölyttäjinä, sillä aikuiset ampiaiset syövät mettä ja siitepölyä, eli lentävät kukasta kukkaan nekin.

Ovatko kaikki ötökät puutarhassa hyvä juttu?

Kyllä, kaikki Suomen luonnossa olevat ja elävät! 

Vaikka ötökkä tuntuisi olevan täysin turha ja jopa haitallinen, siitä on ihan varmasti luonnolle myös hyötyä. Se on jonkun ravintoa, tai se pitää jonkun toisen ötökän kannat kohtuullisina, tai se on tärkeä jonkun kasvin elämälle ja lisääntymiselle. Vaikka ötökästä ei olisi suoraa hyötyä meille ihmisille, se on silti aina tärkeä osa ekosysteemiä. Tasapaino hyödyllisten ja haitallisten välillä edellyttää, että molempia löytyy.

Hyvä nyrkkisääntö puutarhassa onkin, jos ötökästä ei ole sinulle selvää ja merkittävää haittaa, anna sen olla ja elellä siellä rauhassa. Äläkä varsinkaan lähde koskaan torjumaan sellaisia ötököitä, joita et edes tunnista!

Ainoat kokonaan puutarhasta karkotettavat ötökät ovat haitalliset vieraslajit. Eli ne lajit, jotka me ihmiset olemme sinne puutarhaan ja luontoon ihan itse tuoneet ja joista on alkuperäiselle ympäristölle suurta haittaa.

Hyvä nyrkkisääntö puutarhassa onkin, jos ötökästä ei ole sinulle selvää ja merkittävää haittaa, anna sen olla ja elellä siellä rauhassa.

Ötökkähotelli hyötyötököille

Ötökkähotelliksi sanotaan rakennelmaa tai paikkaa, johon toivotaan hyötyhyönteisten majoittuvan.

Pölyttäjien lisäksi niihin houkutellaan muitakin hyötyötököitä, mm. kiitäjäisiä, pistiäisiä ja leppäpirkkoja. Usein ötökkähotellit ovat söpöjä pikkumökkejä ja valitettavasti myös Suomen oloihin täysin sopimattomia. Ötököillä kun on eroa eri maanosien ja alueiden välillä, ne ovat aina sopeutuneet kulloisiinkin olosuhteisiin. Siksi bambukeppi voi olla ihan mainio jossain siellä, missä bambuja tai vastaavia onttoja versoja kasvaa muutenkin. Suomessa ne ovat kuitenkin ötököille outoja, eivätkä ollenkaan houkuttelevia.

Ötökkähotellin perimmäinen idea pitäisi aina pitää mielessä: sen on tarkoitus matkia mahdollisimman hyvin luonnosta löytyviä elementtejä ja olosuhteita. Sellaista, mitä Suomen luonnossa muutenkin esiintyy ja joka on ötököille tuttu juttu.

Siksi tärkeintä on suunnitella sekä ötökkähotellin sisukset että sijainti huolella.

Yksinkertaisin ja toimiva ratkaisu on puupölli, johon porataan 2-3 mm kokoisia reikiä. Pölli ripustetaan puuhun, aitaan, seinälle tai voidaan se laittaa maahankin, vaikka keskelle kukkapenkkiä somisteeksi. Erinomaisen ötökkähotellin voit rakentaa kaadetun puun kantoon, se on luonteva ja alun hotellina toimimisen jälkeen se ilahduttaa monenlaisia lahopuun ystäviä. Nekin ovat monet uhanalaisia otuksia.

 

Tarvitaanko aina erillistä ötökkähotellia?

Myös ihan vain siivoamattomuus luo ihan maailman parhaita ötökkähotelleja pihaan! Esimerkiksi perennapenkki, johon jätetään kaikki kuolevat versot lakastumaan talveksi, toimii todella monipuolisena ötökkähotellina. Monet hyönteiset kaivautuvat myös mielellään karikkeeseen tai jopa ihan hiekkaankin talvehtimaan, joten haravoinnista luopuminen on myös hyvä juttu! Jopa pelkkä hiekkakasa voi olla monien ötököiden majapaikkana.

Hyönteishotellin sijoituksessa on syytä huomioida, että eri hyönteiset asustelevat erilaisissa paikoissa. Jotkut tykkäävät majailla korkealla olevissa suojapaikoissa, esim. puiden rungoilta löytyvissä koloissa. Nämä otukset tulevat ripustettuihin hotelleihin, joista löytyy puun koloja markkeeraavia elementtejä. Maan pinnan tuntumassa talvehtivat taas kaipaavat hotellia juuri sinne maan pinnan lähelle ja tykkäävät hotellissakin karikkeesta, kävyistä ja kivien koloista.

Perehdy siis ensin niihin hyönteisiin, joita hotelliisi erityisesti tykkäisit saada. Tutustu niiden elintapoihin ja rakenna ja sijoita sitten ötökkähotellisi nämä huomioiden.

 

Syksyllä siivoamatta jätetty perennapenkki on monille ötököille kuin 5 tähden hotelli ⭐⭐⭐⭐⭐!

Ötököille tärkeät kasvit

Usein kun puhutaan hyönteisille tärkeistä kasveista, puhutaan vain siitepöly- ja mesikasveista. Nämä ovatkin toki tärkeitä, mutta yhtä tärkeitä ovat myös hyönteisten toukkien ravintokasvit tai sopivat pesintäkasvit.

Perhoset ovat kauniita ja niitä on mukava saada pihaan. Mutta ilman lehtiä järsiviä perhosen toukkia ei ole sitten niitä ihania aikuisiakaan! Siksi kaiken a ja o on monimuotoisuus, paljon erilaisia kasveja, erilaisia elinympäristöjä, myös luonnonkasveja ja hoitamattomia alueita tarvitaan.

Yksi usein unohtuva asia ovat myöskin hajottajat sekä petohyönteiset. Hajoittajat tarvitsevat sitä lahoavaa ja maatuvaa kasviainesta ravinnokseen ja petohyönteiset niitä tuholaisia. Siksi ötökkäystävällisellä pihalla on aina tilaa myös tuholaisille.

 

Miksi sinun kannattaa auttaa pölyttäjiä?

Pölyttäjiähän ovat kaikki sellaiset hyönteiset, jotka kulkevat kukasta kukkaan. Tärkein ryhmä ovat mesipistiäiset, eli mehiläiset ja kimalaiset, joita on yhteensä yli 20 000 eri lajia. Mutta pölytystä tekevät myös perhoset, muurahaiset, kärpäset ja kovakuoriaiset. Kaikki nämä etsivät kukista siitepölyä ja/tai mettä ja sen myötä kulkevat enemmän tai vähemmän ahkerasti kukasta kukkaan.

Pölyttäjät ovat paitsi meidän ruoantuotantomme elinehto myös tuntemamme luonnon olemassa olon elinehto. Lähes kaikki marjat ja hedelmät vaativat hyönteispölytystä. Ihan lähtien tutusta tomaatista ja päätyen yhtä tuttuun rypsiin, josta saadaan öljyä. Ilman pölyttäjiä olisimme pulassa, sillä mitään korvaavaa ei ihminen ole pystynyt tilalle kehittämään näiden kukasta kukkaan ahkerasti lentävien hyönteisten tilalle. Myös kukat häviäisivät ilman hyönteispölytystä nopeasti kokonaan.

Aika ankea olisi maailma ilma pölyttäjiä!

Pölyttäjistä tarhamehiläiset ovat kotieläimiä ja ihmisen jonkin asteisesti hallitsemia, mutta pääosa pölytyksestä tapahtuu ns. villipölyttäjien toimesta. Tarpeet näillä ovat hyvin samankaltaiset, vaikka erojakin löytyy. Osa kasveista on erikoistunut juuri tiettyihin pölyttäjiin esimerkiksi niin, että mesi sijaitsee pitkän torven pohjalla, johon vain kimalaisen pitkä kärsä ylettää. Nämä koko maapallon  kannalta elintärkeät otukset liikkuvat vapaasti ihan missä lystäävät ja juuri siksi jokaisen kotipuutarhurinkin on otettava ne puutarhan hoidossaan huomioon.

 

Näillä kasveilla ilahdutat pölyttäjiä ja muita hyötyötököitä

Pihan laittaja voi parantaa pölyttäjien elinoloja monella tavalla, mutta ehkä se helpoin ja mukavin tapa on valita niille sopivia kasveja. Pölyttäjien suosimissa kasveissa on vieläpä yksi meidänkin kannalta tosi hieno juttu: ne ovat useimmiten kauniisti ja runsaasti kukkivia kasveja!

Monimuotoisuus on jo itsessään tärkeää ja suuri apu, eli sitä kannattaa aina suosia. Jälleen on tärkeää muistaa, että ne pölyttäjätkin tarvitsevat sitä ravintoa ja elintilaa ihan koko kesäksi ja talvellakin suojapaikkoja. Ei siis riitä, että pihassasi on pölyttäjille hyviä kukkia kesäkuusta elokuuhun, niitä pitää olla heti lumien sulettua jo maalis-huhtikuussa ja vielä marraskuullekin.  Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä enemmän kasvi on jalostettu, sitä vähemmän siitä on hyönteisille iloa. Eli suosi perinnekasveja ja luonnonkasveja.

Pölyttäjät tarvitsevat ravintoa ihan varhaisesta keväästä loppusyksyyn asti. Teinkin sinulle luettelot eri aikaan kukkivista kasveista. Mukana on sekä puutarhakasveja että luonnonkasveja, koska monimuotoisessa puutarhassa on aina molempia!

Kevät ja alkukesä

Suomessa ensimmäinen kukkija on usein leppä ja paju seuraa ihan sen vanavedessä. Nämä ovat molemmat juurikin aikaisuutensa takia pölyttäjille ihan tuikitärkeitä kasveja. Seuraavana luonnossa alkaakin sitten kukkia leskenlehdet, tuomet, voikukat ja pian jo metsän marjatkin.

Puutarhan puolella ensimmäisinä pölyttäjäkasveina maasta nousee sipulikasveja, helmililjaa, krookusta ja idänsinililjaa, eli scillaa. Sen jälkeen pölyttäjiä ilahduttavia kasveja ovat mm. vaahterat, marjapensaat ja hedelmäpuut sekä kukista esim. rentoakankaali ja tulikellukka.

 

Keskikesä

Keskikesä on kukinnan ruuhka-aikaa, jolloin sekä luonto että puutarhat pursuavat pölyttäjiä hyödyttäviä kasveja.

Monet yrtit ajuruohoista minttuihin ovat tärkeitä mesikasveja kuten myös hyönteispölytteiset vihannekset kuten tomaatit ja kurkut. Puuvartisista pölyttäjiä hyödyttävät erityisesti tuoksuvatukka, lehmus sekä yksinkertaiskukkaiset ruusut. Jalostetumpien ruusujen kerrotuista kukista eivät pölyttäjät siitepölyä saa. Ruusuissa ei mettä olekaan ollenkaan, vain siitepölyä. Keskikesällä kukintaa aloittavat myös maksaruohot ja tädykkeet, jotka myös ilahduttavat pörriäisiä.

Luonnonkasveista yksi tärkeimmistä pölyttäjäkasveista on vadelma. Valkoapilaa, horsmaa ja ohdakkeitakin olisi hyvä pölyttäjäystävälliseltä pihalta löytyä. Luonnonkasvi kultapiisku sekä ruusuruoho ovat mainioita kasveja vaikka istuttaa kuivahkoon kukkapenkkiinkin. Mesiangervo puolestaan viihtyy hieman kosteammassa ja multavammassa kasvupaikassa.

 

Loppukesä ja syksy

Loppukesällä kukinta tuntuu usein hiipuvan, mutta vielä niitä myöhäisempiäkin kukkijoita löytyy niin puutarhakasveista kuin luonnostakin. Puutarhakasveissa hyviä pölyttäjäkasveja ovat punahatut, asterit, kallioiset ja syysmaksaruohot. Myös nauhukset ja punalatvat houkuttelevat pörriäisiä loppukesästä joskus oikein sankoin joukoin.

Luonnossa loppukesää kukittavat takiaiset, kanervat sekä voikukkamaiset syysmaitiainen, sarjakeltano sekä valvatti. Myös puna-apila on loppukesän kukkijoita. Putkikasvit eivät normaalisti kauheasti pölyttäjiä houkuttele, mutta karhunputkissa olen nähnyt niitä usein.

 

Näillä kasveilla parannat helposti ötököiden viihtyvyyttä pihallasi, niin pölyttäjien kuin muidenkin.

Suosittelen myös perehtymään syvemmin ötököiden elämään ja elintapoihin, ne ovat usein erittäin mielenkiintoisia. Omat tutkintani pörriäisten suhteen jatkuu täällä omassa puolivillissä puutarhassa myös tarhamehiläisten avulla. Meille niitä ei otettu niinkään hunajan takia (vaikka onhan se oma hunaja ihanaa) vaan nimenomaan niiden pölyttäjämerkityksen takia. Ne ovatkin opettaneet meille jo ihan valtavasti uutta ja voin sanoa, että mikään ötökkä ei enää ole silmissäni ”vain ötökkä”! Tulen varmasti jakamaan kokemuksiamme mehiläisten parissa vielä jatkossa täälläkin…


Silloin tällöin kuulee mielipiteitä, että mehiläistarhaajat olisivat osasyyllisiä maailman pölyttäjäkatoon. Tutkimuksia ei Suomessa tästä aiheesta ole juurikaan tehty, mutta jos tämä juttu mietityttää sinua, tässä hieman omia pohdintojani aiheesta:

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: