Pihanomistajan 10 ekotekoa – tarjoa elintilaa uhanalaisille

Saimme alkuviikosta hälyttäviä uutisia hyönteisten määrän vähenemisestä. Taas. Viimeksi hyönteiskato oli esillä lintujen vähenemisestä kertovassa uutisessa. Ja pölyttäjien vähenemisestähän on uutisoitu jo vuosia.

Uutisten mukaan 10 vuodessa neljännes hyönteisistä on poissa, 50 vuoden kuluttua puolet ja 100 vuoden päästä hyönteiset ovat kadonneet maapallolta. Parin päivän päästä uutista vähän lievennettiin, kyse oli sittenkin vain siitä kaikkein pahimmasta kauhuskenaariosta. Mitä tapahtuisi, jos kaikkialla tilanne etenisi yhtä pahaksi kuin mitä se nyt on pahimmilla alueilla.

Silti, tilanne on hälyttävä ja asia on syytä ottaa vakavasti. Vaikka osa hyönteisistä edelleen porskuttaisikin elinvoimaisena vielä sadan vuoden päästä, ne eivät välttämättä ole niitä meille hyödyllisiä otuksia. Meidän elämämme on täysin riippuvainen pölyttäjistä, petohyönteisistä, lahottajista ja lukemattomista muista hyötyötököistä.

Luonnon suojelu on aina myös ihmiskunnan suojelua. Tällä pallolla ei ole erikseen luonto ja ihmiset, vaan yksi, ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa kaikki ovat toisistaan riippuvaisia ja vuorovaikutuksessa keskenään. Jo pelkästään hyönteislajien väheneminen voi muuttaa tätä tasapainoa ja seuraukset voivat olla dramaattiset.

Uutinen on hälyttävä, mutta missään nimessä nyt ei pidä vain ahdistua ja jäädä odottelemaan maailmanloppua! Meillä jokaisella on mahdollisuus asiaan vaikuttaa ja vielä on paljon tehtävissä, jotta nämä pahimmat ennusteet eivät toteutuisi.

Erityisesti jokaisella pihanomistajalla on todella merkittävä rooli hyönteisten ja koko luontoympäristön suojelussa. Kansainväliset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että nykyään ne monimuotoisimmat alueet löytyvätkin esikaupunkialueiden pihoilta, kaupunkien puutarhoista ja jopa markettien parkkialueilta, eivät suinkaan maaseudulta.

Juuri sinun pihasi voi olla se suojelualue, jossa jokin hyönteislaji vielä elää ja josta se voidaan pelastaa. Vasta kun se viimeinen yksilökin on menetetty, laji on hävinnyt ikuisiksi ajoiksi.

Mitä sinä voisit sitten kotipihallasi ja omassa ympäristössäsi tehdä? No, sepä onkin hauska juttu: useimmiten riittää kun jätät muutamia asioita tekemättä !

Ota avuksesi nämä pihanomistajan 10 ekovinkkiä!

Pihanomistajan apurit

 

 Miksi hyönteiset ovat hävinneet?

Syyt hyönteisten vähenemiseen ja tätä menoa häviämiseen kokonaan ovat moninaiset. Pääsyitä tutkijat nimeävät neljä:

  1. Hyönteismyrkyt
  2. Elintilan väheneminen maatalouden tehostumisen takia
  3. Elintilan väheneminen kaupunkien ja asutuksen kasvun takia
  4. Vieraslajit ja ilmaston muutos

Varsinaisten hyönteismyrkkyjen lisäksi myös muut torjunta-aineet ja kemikaalit ovat hyönteisille haitaksi. Niiden aineenvaihdunta on erilainen kuin meidän, joten moni meille turvallinen aine voi olla hyönteisille tappava myrkky. Hyvä esimerkki tästä on mm. glyfosaatti, jolla torjutaan rikkakasveja. Se on jo tutkimuksissa todettu mehiläisille haitalliseksi aineeksi. (Ja tämä ei tarkoita, ettäs se olisi haitaksi VAIN mehiläisille. Muista ei vain vielä ole tutkimustuloksia.)

Tietoa ja tutkimuksia erilaisten kemikaalien vaikutuksista hyönteisiin on valitettavan vähän, joten hyönteisten kannalta turvallisia torjuntakemikaaleja ei voi kukaan nimetä. Vaikka torjunta-aineen vaikuttava aine olisi alunperin ns. luonnosta peräisin, se voi silti aiheuttaa suurta haittaa torjunta-aineeksi jalostettuna.

Elintilan väheneminen tehomaatalouden seurauksena on ihan silminkin nähtävissä. Olet varmasti nähnyt niitä ilmakuvia satojen, jopa tuhansien hehtaarien viljelypeltoaavikoista? Silmänkantamattomiin vain eri värisiä peltotilkkuja, ei näy puita, metsiä, pusikoita tai kukkivia niittyjä ?. Hyönteisille sopivat elinalueet ovat vähentyneet myös ihmisten asumisen ja liikkumisen leviämisen takia.

Meillä Suomessa ei vielä samanlaisia peltoaavikoita ole ja kaupungeissakin riittää vihreyttä ja puistoja. Mutta juuri siksi meidän toimillamme onkin valtava merkitys! Meillä on vielä jotain, mitä suojella. Monin paikoin se on jo myöhäistä.

 

10 ekovinkkiä pihanomistajalle

 

1. Käytä vain mekaanista rikkakasvien torjuntaa

Turvallisia torjunta-aineita ei ole! Jos aine tappaa elinvoimaisen ja terveen kasvin, se on takuulla haitallinen myös hyönteisille ja maaperän mikrobeille. Älä usko puheita luonnolle vaarattomista aineista, jotka silti tappavat kasvin juurineen hetkessä. Se on yksinkertaisesti mahdoton yhtälö!

Myös ns. luomukonstit ovat usein enemmän tai vähemmän haitallisia. Vaikka se aine olisi turvallista sinulle ja löytyisi keittiön kaapista, se voi silti olla luontoon levitettynä todella haitallinen myrkky. Hyviä esimerkkejä tällaisista ”luomuaineista” on suola, etikka ja makeutusaineet (”funlight”).

Vaihtoehtoja:

  • kitke rikat käsin
  • leikkaa ne maata myöten aina, kun ne nostavat päänsä maan pinnalle (esim. vuohenputki on helpompaa hävittää näin kuin kitkemällä)
  • peitä rikat valoa läpäisemättömällä kankaalla tai muulla materiaalilla, jolloin ne kuolevat valon puutteeseen
  • suosi tiheitä istutuksia, joissa rikkakasveille ei ole tilaa

 

2. Älä käytä hyönteismyrkkyjä

Hyönteismyrkkyjen suhteen on sama juttu kuin rikkakasvimyrkkyjen suhteen: jos se tappaa jonkun hyönteisen, se on takuuvarmasti haitaksi myös muille. Torjunta-aineet eivät valikoi uhrejaan!

Vaihtoehtoja:

  • monia kasvituholaisia voit torjua ihan vain käsin pois nyppimällä
  • puhdas vesi toimii torjunta-aineena myös hyvin, esim. pehmeäihoiset kirvat eivät kunnon vesisuihkua kestä
  • kasvimaalla tuholaisten torjunta on helppoa hyönteisverkoilla (torjuu hyvin mm. kaaliperhoset, sipulikärpäset ja kirpat)
  • kun et käytä myrkkyjä, avuksesi tulee nopeasti myös tuhohyönteisten saalistajat

 

3. Suosi kotimaisia puutarhakasveja

Ulkomaisten kasvien mukana tulee usein myös ulkomaisia tuholaisia. Näillä ei ole välttämättä mitään luontaisia vihollisia täällä, jolloin ne pääsevät lisääntymään estoitta. Ja kun ne lisääntyvät, ne vievät elintilaa kotimaisilta lajeilta ja saattavat ajaa ne sukupuuttoon.

Ulkomaisista tuholaisista voi myös kasvaa niin iso ongelma, että sitä ei ilman myrkkyjä ratkaista. Ja tästä kärsii koko luonto.

Vaihtoehtoja:

  • osta Suomessa kasvatettuja taimia
  • muista, että tuhohyönteiset liikkuvat kasvista ja ruukusta toiseen! Suosi siis taimistoja, joissa ei ulkomaisia taimia ole ollenkaan, tai ne on ainakin erillään muista
  • kaikkia kasvilajeja ei kotimaisena löydy, mutta mieti tarkkaan, onko juuri niitä sitten pakko sinne pihalle istuttaa?
  • jos ostat ulkomaisia taimia, pidä ne karanteenissa vähintään muutaman viikon ajan ennen maahan istuttamista. Näin saatat – jos sinulla on hyvä tuuri – huomata tuholaiset ajoissa, eivätkä ne pääse puutarhaasi asti.

 

4. Jätä pihaasi luonnontilaisia alueita

Koita opetella eroon ylenmääräisestä siisteysajatuksesta pihallasi! On oikeasti hyvä asia, jos vajan takana rehottaa nokkosviidakko ja risukasa lahoaa pikku hiljaa kompostorin vieressä. Ne tarjoavat tuikitärkeitä elinympäristöjä monenlaisille eliöille, myös niille sinulle hyödyllisille hyönteisille.

Jätä luonnolle tilaa siellä, missä se ei akuutisti pihan käyttöäsi haittaa. Olisiko pihan reunassa vaikka joutava nurmiläntti kukkaniitylle tai -kedolle?

 

5. Suosi luonnonkasveja

Luonnonkasvien istuttamista pihaan pelätään usein ihan suotta. Ne ovat kestäviä, sopivat ja sopeutuvat suomalaiseen ilmastoon ja lisäksi ovat tärkeitä monille hyönteisille.

Esimerkiksi tuikitavallinen ja monen halveksima paju on yksi pölyttäjien tärkeimpiä kasveja, joka auttaa niitä selviämään ailahtelevasta keväästä, kun mikään muu ei vielä kuki. Samoin ovat rikkoina pidetyt leskenlehdet.

Luonnonkasvit ovat hyönteisille tärkeitä

Kotimaisista puistakin löytyy myös pienempään pihaan sopivia. Esimerkiksi korpipaatsama on kaunis pikkupuu, joka on Suomen kansallisperhosen paatsamasinisiiven tärkeä ravintokasvi.

Monet jalostetut puutarhakasvitkin ovat hyödyllisiä hyönteisille, mutta osa on jalostettu hyödyttömiksi. Niissä ei esim. ole siitepölyä lainkaan. Kannattaa siis tutustua kasveihin myös tältä kantilta, kun suunnittelet pihasi istutuksia.

Vinkki: hyviä vinkkejä ja ohjeita saat sekä niityn tai kedon perustamiseen että muidenkin luonnonkasvien käyttöön pihalla tästä Näin perustat niityn e-kirjasta.

 

 

6. Käytä eloperäisiä lannoitteita

Kun lannoitamme puutarhaa, lisäämme maahan ravinteita. Tämän voi tehdä joko keinotekoisilla valmisteilla tai luonnollisilla, eli eloperäisillä aineksilla. Mitä eroa näillä sitten on luonnon kannalta?

Kasveille on sinänsä ihan sama, tuleeko ravinne niille purkista vai luonnosta. Keinolannoitteissa ravinteet ovat valmiiksi kasville käyttökelpoisessa muodossa. Näin siis, jos asiaa katsotaan vain yhden kasvin kannalta. Mutta kokonaisuutena ajatellen juuri se maa siinä sinun pihallasi on koko puutarhan sydän. Kun se voi hyvin, myös kasvit voivat hyvin.

Maaperän hyvinvointiin taas vaikuttavat siellä elävät hyönteiset, mikrobit ja sienet. Ne muokkaavat eloperäistä ainesta jatkuvasti kasveille sopivaan muotoon, möyhentävät maata ja muodostavat koko pihasi hyvinvoinnin perustan. Vähän samalla tavalla kuin oikeanlaiset mikrobit suolistossasi ovat tarpeen sinun hyvinvoinnillesi!

Nämä maan eliöt tarvitsevat eloperäistä ainesta elääkseen. Jos lannoitat aina keinolannoitteilla ja siistit vielä kuolleet kasvinosatkin huolella istutuksistasi, maa köyhtyy. Ja pidemmän päälle sairastuu. Ja kun maa sairastuu, eivät kasvitkaan voi hyvin.

Vaihtoehtoja:

  • kaupan luomulannoitteet, joiden pohjana on joko lanta- tai kasviperäiset ainekset
  • kompostimulta
  • bokashi
  • kompostoitu lanta
  • eloperäiset kasviainekset katteena, esim. nurmikkosilppu, heinä, olki, oksasilppu jne.
  • maanparannuskasvit (esim. typpeä sitovat palkokasvit)

 

7. Älä vaihda multaa, vaan paranna sitä

Oletko kuullut ohjeen, jonka mukaan istutusta uusittaessa on hyvä vaihtaa koko kasvualusta uuteen? Älä missään nimessä tee näin!

Se pihasi kasvualusta, eli maa, ei ole mitään kuollutta massaa vaan elävä osa pihaasi. Ja hyvin tärkeä osa, kuten edellä jo kerroin. Se kuhisee erilaisia hyönteisiä ja mikrobeja, jotka ovat vuosien varrella valikoituneet juuri siihen paikkaan sopiviksi. Olisi järjetöntä kiikuttaa se pois ja vaihtaa mikrobiköyhään pussimultaan!

Toki siinä kasvualustassa on toisinaan ongelmia, jotka pitää korjata. Se saattaa olla liian tiivistä, sitä saattaa olla liian vähän, siitä saattaa puuttua joitain ravinteita tai se voi olla liian hiekkapitoista. Mutta vaihtamalla se ei parane! Sen sijaan lisää siihen aineksia, joita siitä puuttuu.

Vaihtoehtoja:

  • kovin saviseen ja liian tiiviiseen maahan lisää hiekkaa ja karkeaa eloperäistä ainesta
  • lisää mullan määrää eloperäisillä katteilla, jotka pikkuhiljaa muuttuvat ravinteiksi ja mullaksi
  • herkästi poutivaan hiekkamaahan lisää esim. kompostimultaa tai jos jostain saat, savea
  • biohiili on myös erinomainen maanparannusaine, joka parantaa myös maan vesitaloutta

 

8. Jätä hyönteisille suojaa ja talvehtimispaikkoja

Hyönteishotellit ovat olleet jo muutaman vuoden hitti. Ja hyvä niin, ne tarjoavat talvisuojaa monille ötököille. Mutta tiesitkö, että pihassasi on valmiiksi lukuisia ”hyönteishotelleja”?

Hyönteiset kaipaavat koloja, rakoja, maakariketta, lahoavaa puuta ja kasvien versoja ja muita vastaavia suojapaikkoja. Ja niitähän pihassasi kyllä riittää, kunhan et raivaa niitä pois.

Vaihtoehtoja:

  • lopeta haravointi! Sen sijaan silppua isoimmat lehdet ja muu kuollut kasviaines maahan ja jätä siihen talveksi. Se on luonnollinen talvehtimispaikka monille hyönteisille ja lisäksi eloperäinen aines ruokkii niitä maan mikrobeja
  • anna lakastuvien perennojen jäädä talventörröttäjiksi. Perennojen varret ja maahan kaatuvat versot tekevät perennapenkistäsi ei pelkästään hyönteishotellia vaan suorastaan hyönteiskaupungin!
  • jos joudut kaatamaan pihastasi puun, jätä kanto lahoamaan paikalleen. Se tarjoaa vuosikausiksi suojaa monille lahottajille ja hyönteisille.
  • perusta lahoaita oksista ja risuista.

 

9. Pidä piha mahdollisimman monimuotoisena

Monimuotoisuus on luonnon(suojelun) kulmakivi. Kun elinympäristö yksipuolistuu, alkavat ongelmat. Emme voi vain suojella yhtä hyönteistä, yhtä kasvia tai yhtä eläintä, vaan meidän pitää suojella koko elinympäristöä, johon kuuluu niin perhoset kuin ampiaisetkin, niin kirvat kuin leppäkertutkin.

Hyväksy se, että monimuotoiselle pihalle kuuluu aina myös ne tuholaiset. Ilman niitä ei pihassa pysty elämään myöskään niiden luontaiset viholliset. Jos kirvat iskevät johonkin kasviin, älä panikoi hävittämään niitä heti. Odottele ja seuraa tilannetta hetken. Todennäköisesti paikalle tulee pian myös leppäkertut, kirvavainokaiset ja muut apurisi.

Kun annat ”kaikkien kukkien kukkia” ja hyönteisten pörrätä, pihaasi syntyy tasapaino. Tämä on hyväksi luonnolle ja tämä on hyväksi sinulle, pääset pihanhoidosta paljon helpommalla!

 

10. Ota rennosti!

Moni piha voisi paremmin, kun sen hoitaja osaisi vain vähän rentoutua ?.

  • Anna sen nurmikon vähän venyä pidemmäksi, äläkä kitke sieltä joka voikukkaa ja ratamoa pois.
  • Jos nurmikko sammaloituu, älä panikoi ja lähde mylläämään sitä heti uusiksi. Mieti edes ensin, haittaako se sammal oikeasti, vai haluatko siitä eroon vain koska ”hyvällä nurmikolla ei ole sammalta”.
  • Ei ole mikään katastrofi, jos et siivoa jokaikistä talven katkomaan oksaa pois pensaan tyveltä. Sinne ne aikanaan maatuu ja sitä odotellessa ne tarjoavat suojaa monille pihan ötököille.
  • Älä hermostu, jos perennapenkissä kasvit eivät pysy ihan justiinsa siinä, mihin sinä olit ne määrännyt.

 

 

Kuten huomasit, aika moni pihanomistajan ekovinkki on todella helppo toteuttaa. Ja moni jopa helpottaa sitä sinun pihanhoitourakkaasi, eikä suinkaan päinvastoin ?.

Muista, että meillä kaikilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, toteutuvatko nämä surulliset ennustukset hyönteiskadosta ja muista ekokatastrofeista! 

Jos mielessäsi pyörii hyönteisten katoon liittyviä kysymyksiä, lukaisepa tämä juttu. Siinä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön hyönteistiimin vetäjä, yli-intendentti Pasi Sihvonen vastailee hyönteiskatoon liittyviin kysymyksiin.

Ja lisää hyviä vinkkejä ekologisempaan elintapaan löydät tästä aiemmasta postauksestani: 20 helppoa ekotekoa.

 

Luonnonystävän tietopaketti - lue lisää

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: