Biojätteiden kompostointitavat vertailussa – mikä sopii sinulle parhaiten?

Jaa tästä hyvät jutut kavereillekin!

Nykyinen jätelaki ei oikeastaan enää tunne sellaista käsitettä kuin seka- tai kaatopaikkajäte. Kaikki jätteet pitäisi lajitella ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Biojätettä kertyy käytännössä jokaisessa taloudessa ja kohta puoliin sen lajitteluvelvoite koskee lähes kaikkia.

Ilman lakiakin biojätteen kippaaminen sekaisin muun jätteen kanssa roskapussiin on monella tavalla huono juttu. Se maksaa sinulle ja tuottaa hankaluuksia jätehuollolle. Ja se on myös suurta tuhlausta.

Jos kompostointi ei sinua innosta, voit liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Mutta biojätteen käsittelyyn on useita vaihtoehtoja, joista on vara valita. Kaikilla niillä on hyvät ja huonot puolensa. 

Mikä niistä sopisi juuri sinulle?

Siinäpä pulma, jonka ratkaisemiseen saat varmasti apua tästä artikkelista!

Biojätteet

Kannattaako biojätteet käsitellä itse?

Useimmissa yli 5 asunnon taloyhtiöissä on jo biojätteeen erilliskeräys.

Jos asut tällaisessa taloyhtiössä, voit vain lajitella biojätteet keittiössä erikseen ja kiikuttaa sitten taloyhtiön yhteiseen biojäteastiaan.

Myös omakotiasujilla on useilla paikkakunnilla mahdollisuus saada erillinen biojäteastia. Joko yksin tai kimpassa muiden talonomistajien kanssa.

 

Kannattaako biojätteitä sitten käsitellä itse, vai onko fiksumpaa liittyä biojätteen keräykseen?

Jos et käytä multaa taloudessasi missään muodossa, ei biojätteiden käsittely itse ole järkevää.

Lopputuloksena kun on aina, menetelmästä riippumatta, multaa ja jos et sitä mihinkään tarvitse, homma on aika turhaa touhua! 

Mutta jos sinulla on piha, viljelet parvekkeella tai palstalla, omistat mökin tai muuten tykkäät puuhailla kasvien kanssa vaikkapa sisälläkin, sinun kannattaa ehdottomasti hyödyntää itse biojätteesi! 

 

Miksi luovuttaisit arvotavaraa (ravinteikasta multaa) pois,

jos sinulla on sille käyttöä itselläsikin?!

 

Kolme erilaista tapaa käsitellä biojätteet

Jos päätät käsitellä biojätteet itse, sinulla on monta eri vaihtoehtoa.

Voit käsitellä ne perinteiseen tyyliin lämpökompostorissa tai sitten sisätiloissa bokashoimalla tai matojen avustuksella.

Kaikissa lopputuotoksena tulee hyvää multaa, mutta erojakin löytyy. Niin kuluissa kuin käytännöissäkin.

Jotta voisit päättää itsellesi sopivimman menetelmän, pistetäänpä vertailuun näiden kolmen:

  1. Alkuinvestoinnit
  2. Ylläpito- eli käyttökustannukset 
  3. Erot työmäärässä ja käytössä
  4. Tyypiliset ongelmatilanteet

kompostimulta

1. Alkuinvestoinnit

Sekä sisä- että pihakompostoinnin voit aloittaa joko ostetuilla tai itse tehdyillä välineillä.

Itse tehden hinta vaihtelee tietysti suuresti käytetyistä materiaaleista riippuen, joten niitä en tässä erikseen käy läpi.

Jos olet tee-se-itse-miehiä/naisia, tässä muutama hyvä ohjesivu:

Lämpöeristetty talousjätekompostori 

Matokompostori

Bokashi-ämpärit

 

Mutta entä jos askartelu itse ei kiinnosta? Mitä maksaa valmiit astiat?

 

Pihakompostorit

Hintahaarukka on laaja. Ja kuten monessa muussakin jutussa, halvalla harvoin saa hyvin toimivaa ja kestävää!

👉 Kiinnitä erityistä huomiota tyhjennyksen helppouteen.

👉 Hyvä eristys, sopiva koko ja lämpömittari helpottavat erityisesti talvikäyttöä.

Voit hyvin käyttää myös jyrsijäsuojattua, eristämätöntä kompostoria talousjätteen kompostointiin. Muista kuitenkin, että tilavuutta vaaditaan paljon enemmän, kun jäte ei talviaikaan kompostoidu ja pakkaudu pienempään.

Otetaan tähän nyt esimerkkinä vaikka suomalaisten suosima ja monien myös kehuma Biolanin 220 pikakompostori:

Hinta 499,00 €

(Biolanin verkkokauppa)

pihakompostori


Matokompostori

Matokompostori on helppo tehdä vaikka muoviseen säilytyslaatikkoon, mutta myös valmiin matokompostorin voit ostaa. Valmiissa matokompostoreissa on usein monta osaa, jotka helpottavat matofarmin hoitoa.

Tässä yksi ohje diy-matokompostorin perustamiseen.

Otetaan esimerkiksi Kiteen Mato ja Multa Oy:n myymä Nature’s Wormery 360:

Hinta 100 €

(Kiteen Mato ja Multa Oy)

matokompostori


Bokashi

Pienempään talouteen riittää hyvin edullisempi Ämpärisettikin, jonka saat meiltä Auringontähden verkkokaupasta 24 €:lla.

Bokashin pääset aloittamaan hyvin vain yhdelläkin ämpärillä, joka maksaa 50-60 €. Käytännössä on kuitenkin syytä jo heti aluksi hankkia kaksi ämpäriä, koska homma toimii tauotta vain kahden ämpärin avulla.

Valmiita Bokashi-ämpäreitä on erilaisia, joista voit maun mukaan valita. Omasta kokemuksesta voin lämpimästi suositella Skaza Organko -ämpäreitä. Ne ovat kestäviä, tiiviitä ja toimivia.

Aloituspakkauksia on nykyään saatavilla monenlaisia ja monen kokoisia. Huomiota kannattaa kiinnittää ennen kaikkea astian tiiviyteen, sillä hapettomuus on koko bokashiprosessin ydin. Usein aloituspakkaus sisältää lisäksi muutamia varusteita ja bokashirouhetta.

Tässä vertailussa nyt Skaza Organkon kahden ämpärin aloituspakkaus kaikkine tykötarpeineen.

Hinta 99 €

(Prisma)

bokashiampari

2. Ylläpitokustannukset

Ylläpitokuluihin vaikuttaa todella paljon taloudessa kertyvän biojätteen määrä. Yhdellä kertyy muutama appelsiinin kuori viikossa, toisella ämpärillinen juuresten kuoria päivässä! 

Jotta sinun olisi helpompi vertailla kuluja, olen näissä laskelmissa kertonut kulut per biojätelitra sekä vuosikulut meidän nelihenkisellä perheellä.

Perheeseemme kuuluu 4 aikuista.

Ruoantähteitä meillä ei juuri kerry, mutta ruokaa tehdään päivittäin ja vihanneksia, juureksia ja hedelmiä syödään todella paljon.

Pieneksi pilkottuna biojätettä kertyy meillä reilu litra päivässä, eli yhteensä noin 400 litraa/vuosi.

Pihakompostori

huussi- ja kompostikuivike

Varsinaisen kompostorin lisäksi tarvitset kuiviketta. Se voi olla itse tehtyä oksasilppua, silputtua puutarhajätettä tms. Jos näitä ei omasta pihasta riittävästi kerry, joudut ostamaan niitä kaupasta. Hyvä kuivike on karkeaa ja imukykyistä.

 

Paljonko kuiviketta pitää laittaa?

Lämpökompostoriin kuiviketta pitää laittaa aina jätteen kosteuden mukaan, mutta ohjeellinen määrä on 1/3 biojätteen määrästä. Kuivikkeen hinta liikkuu yleensä 0,10-0,50 €:n välillä per litra (laskennassa käytetty 0,30 €/l).

 

Kulut per biojätelitra: 0,10 €

Meidän perheen vuosikulut: 40,00 €


Matokompostori

kompostimadot

Itse kompostoriastian lisäksi tarvitset kompostimatoja, eli tunkiolieroja ja mahdollisesti myös kuiviketta, jos biojäte on kovin kosteaa.

Ja HUOM! Kyseessä ei ole siis tavallinen kastemato! 

Tunkioliero on pienempi (5-8 cm), ohuempi ja väriltään tummempi kuin kastemato. Se viihtyy kosteissa ja lämpimissä paikoissa. Kastemato sen sijaan ei viihdy yli 15 asteen lämpötilassa, joten se kuolee sisätiloissa.

Voit kerätä kompostimatoja kompostista tai lantakasojen alta itsekin, jos tunnistat oikeanlaiset madot. Varmasti oikeanlaisia matoja saat, kun ostat ne valmiina. Jos siis löydät jonkun myyjän. Kiteen Multa ja Mato Oy:ltä niitä joskus sai 12 €/n. 100 kpl hintaan.

 

Kompostimatoja ostaessa muista käyttää aina kotimaisia kompostimatoja vieraslajien luontoon leviämisen estämiseksi!

 

Paljonko matoja tarvitaan?

Em. matopaketti sisältää tarvittavan määrän matoja aloittamiseen sekä kasvatusalustan. Madot lisääntyvät itse, eli niitä ei tarvitse aina uudestaan ostaa. Tietysti edellyttäen, että osaat hoitaa niitä oikein  😉 !

Jos biojäte on kovin kosteaa, saatat tarvita matokompostoriin myös kuiviketta. Siihen käy erinomaisesti em. kasvipohjainen ja turpeeton huussi- ja kompostikuivike, mutta myös kuivat lehdet tai muu pihalta löytyvä kuiva kasvimateriaali.

 

Vuosikulut ovat siis 0 €, mikäli homma toimii oikein.


Bokashi

Bokashiämpärin lisäksi tarvitset bokashirouhetta. Rouheen voit valmistaa itse tai ostaa valmiina. Bokashissa ei siis käytetä tavallista kompostikuiviketta ollenkaan.

Bokashirouheen menekki riippuu rouheen laadusta:

Kuivaa rouhetta annostellaan n. 1 rkl/litra biojätettä, eli n. 4 g/biojätelitra (Kotimaista kuivaa rouhetta löytyy täältä)

Kosteaa rouhetta pitää käyttää n. 1 dl/litra biojätettä, 20 g/biojätelitra (Useita eri valmistajia)

Kuiva rouhe maksaa meillä Auringontähdellä 14,50-24,00 € pussin koosta riippuen, kilon pussi maksaa 14,50 €.

 

Kulut per biojätelitra kuivalla rouheella: 0,058 €

Vuosikulut meillä: 23,20 €

 

Kulut ensimmäisen vuoden aikana nelihenkisellä perheellä:

(Kaupasta ostetuilla välineillä)

Menetelmä Hinta/ensimmäinen vuosi
Pihakompostori 539,00 €
Matokompostori 100,00 € (+kompostimadot)
Bokashi 122,20 €

3. Menetelmien erot työmäärässä

Työläyttä on tietysti vähän vaikea subjektiivisesti arvioida! Se mikä on yhdelle vaivalloista, on toiselle lasten leikkiä.

Mutta vertaillaan nyt menetelmien eroja kolmessa kategoriassa:

  • mitä jätettä voidaan laittaa, mitä ei
  • jätteen keräys ja käsittely keittiössä
  • jätteen muuttaminen mullaksi

 

Millaista biojätettä voit astiaan laittaa?

 

Pihakompostori

Perinteiseen kompostiin voit oikeastaan laittaa ihan kaikenlaista maatuvaa jätettä. Jopa tuhkaa pieniä määriä kerrallaan.

Voit kompostoida myös puutarhajätettä samassa astiassa, jos vain astian tilavuus riittää. Kapasiteetti on suoraan verrannollinen astian tilavuuteen.


Matokompostori

Matokompostori on käytännössä kompostimatojen kasvatus- ja hoitoalusta, joten biojätteen lisääminen on samalla niiden ruokintaa.

Mitä parempaa ruokaa tarjoilet, sitä paremmin madot voivat ja tehokkaammin multaa tuottavat! Madoilla ei ole hampaita, joten pehmeä ja pieneksi silputtu biojäte maistuu niille nopeammin ja paremmin.

Kompostoriin voi laittaa vihannesten ja hedelmien jätteitä, tärkkelystä, kananmunan kuoria, kahvinporoja, paperia ja pahvisilppua. Vältä suolaisia ruokia, sitrushedelmien kuoria, rasvaa, lihaa ja maitotuotteita. 

Madot voivat käsitellä ruokaa suunnilleen oman painonsa verran päivässä. Jos ruokaa on liikaa, se alkaa mädäntyä ja haista. Eli astian koon lisäksi kapasiteettia rajoittaa matojen määrä.


Bokashi

Myös bokashiin biojätteet kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieneksi. Paperi (selluloosa) ei ferrmentoidu lainkaan. Toki se häviää myöhemmässä multausvaiheessa, mutta esim. kahvinsuodatinpapereilla ei kannata bokashiämpäriä täyttää. 

Kala ja liha fermentoituvat paremmin kypsänä, mutta hitaasti silloinkin. Jos eläinperäistä biojätettä tulee paljon, kannattaa rouhetta käyttää enemmän.

Älä laita bokashiämpäriin:

  • nesteitä, kuten etikkaa, öljyä, maitoa, mehua tai vettä
  • isoja luita
  • tuhkaa
  • eläinten ulosteita
  • eläinten isoja luita tai isoa määrää kalanperkeitä
  • isoja määriä raakaa lihaa

 

Jätteen keräys ja käsittely keittiössä

Pihakompostori

Jäte kerätään keittiössä erilliseen biojäteastiaan. Astian koon voit määritelllä tarpeen mukaan, mutta se olisi hyvä tyhjentää pihakompostoriin vähintään kolmen päivän välein. Jätettä ei tarvitse pilkkoa, tosin se kyllä nopeuttaa kompostoitumista.


Matokompostori

Matokompostoriin voit laittaa biojätteet suoraankin,mutta käytännössä harvassa perheessä biojätettä tulee niin vähän ja tasaisesti, että sen voi laittaa suoraan kompostoriin.

Voit lisätä ruokaa (=biojätettä) matojen määrän ja aktiivisuuden mukaan. Jos laitat liikaa, se pilaantuu. Jos liian vähän, madot kuolevat nälkään! Biojätteen keräämiseen tarvitaan siis usein erillinen biojäteastia.


Bokashi

Bokashiämpäriä ei tulisi turhaan availla, sillä fermentoituminen tapahtuu parhaiten ilmatiiviissä ja hapettomassa tilassa. Biojätteet kannattaa siis kerätä ensin erilliseen astiaan, josta ne tyhjennetään bokashiin kerran päivässä tai harvemmin.

Biojätteet tulee paloitella pieneksi, suupalan kokoisiksi paloiksi. Tämä paitsi nopeuttaa aikanaan multaantumista myös varmistaa onnistumisen, kun pienet palat saa painettua tiiviimmin  bokashiämpäriin.

Jätteen muuttaminen mullaksi

Pihakompostori

Kun biojätteen keräysastia tyhjennetään pihakompostoriin, jäte peitetään aina kuivikkeella. Näin kompostoriin tulee sopiva kerroksellisuus ja jäte muuttuu mullaksi itsekseen.

Kompostorin sopivasta kosteudesta pitää huolehtia ja tarvittaessa lisätä kuiviketta tai kastella massaa. Myös möyhentäminen on usein tarpeen, jotta massa ei tiivisty liikaa ja happi riittää pieneliöille. Kun kompostori toimii oikein, alaosaan syntyy multaa samaan aikaan kuin yläosaan voidaan lisätä jätettä.

Biojäte muuttuu valmiiksi mullaksi noin puolessa vuodessa, ihanteellisisissa olosuhteissa.


Matokompostori

Madot tuottavat biojätteestä suoraan valmista multaa. Eli multaantumisaika on todella nopea! Valmiissa matokompostorissa on useita alustoja, joista alimmalle kertyy valmis multa. Itse tehdyssä astiassa ruoka kannattaa laittaa aina vähän eri kulmille, jolloin muista osista voi ottaa valmista multaa käyttöön sitä mukaa kuin sitä syntyy.

Matokompostorissa saat biojätteistä valmista multaa noin viikossa.


Bokashi

Kun bokashiämpäri on täynnä, se jätetään vähintään kahdeksi viikoksi fermentoitumaan huoneenlämpöön. Fermentoitumisen jälkeen biojätteet sekoitetaan multaan joko astiassa tai maassa. Multa saa mielellään olla ”käytettyä”, mutta kaupan pussimultakin toki käy. Mullaksi biojäte muuttuu parissa viikossa, jos olosuhteet ovat ihanteelliset.

Bokashissa saat biojätteistä valmista multaa noin 4 viikossa.

 

Menetelmien erot työvaiheissa

TYÖVAIHE PIHAKOMPOSTORI MATOKOMPOSTORI BOKASHI
Rajoitukset sisällössä Kaikki maatuva Ei rasvaa, sitrusten kuoria, suolaa, isoja määriä nesteitä tai eläinperäisiä jätteitä Ei rasvaa, paperia, isoja määriä eläinperäisiä jätteitä tai nesteitä
Kapasiteetti Astian koko rajoittaa Astian koko ja matojen määrä rajoittaa Astian koko rajoittaa
Missä säilytetään Ulkona Sisällä, puolilämpimässä varastossa Sisällä, huonelämpötilasssa
Toiminta talvella Heikko Toimii ympäri vuoden Toimii ympäri vuoden
Multaantumisaika noin 6 kk (kesäkaudella) noin 1 vko noin 4 vkoa
Ympäristövaikutukset hiilijalanjälki 669 kg/tonni biojätettä Ei löytynyt tutkimustietoa, mutta tod.näk. samoissa luvuissa kuin bokashilla Hiilijalanjälki tutkitusti 25 kg/tonni biojätettä
Muuta huomioitavaa Kompostin tyhjennys vaatii voimaa ja on melko raskas työvaihe. Edellyttää kiinnostusta matojen elämästä ja siihen tutustumista. Lisäetuna saat bokashinestettä, joka on erinomainen lannoite niin huone- kuin puutarhakasveillekin.

4. Tyypilliset ongelmatilanteet

Biojätteen käsittely on aina elävä prosessi. Ja aina se ei toimi kuin oppikirjassa ja ongelmia ilmenee. Mitkä ovat näiden kolmen menetelmän tyypilliset ongelmat?

 

Pihakompostori

Tyypilliset ongelmat ovat 

  • haju
  • kärpäset
  • jäätyminen

Haju johtuu biojätteen mätänemisestä ja se taas liian märästä massasta. Seosainetta pitää käyttää riittävästi ja massaan ei saisi jäädä isoja ”jätekökköjä”.

Kärpäsiä tulee, jos jäte on astian pinnalla peittämättä. Tässäkin siis seosaineen ahkera käyttö auttaa.

Jäätyminen on useimpina talvina väistämätön seuraus, jos pakkaskelejä jatkuu pitkään. Itse en ole vielä sellaista pihakompostoria nähnyt, joka ei täällä IV-vyöhykeen korkeudella jäätyisi! Jäätyminen ei sinällään ole vaarallista, massa sulaa itsekseen keväällä ja prosessi jatkuu. Ongelmallista se on siksi, että massa ei jäätyneenä painu ja astia täyttyy äkkiä. Jos tämän pelossa ei käytä kuivikettakaan riittävästi, keväällä seurauksena on sitten hajuongelmia…


Matokompostori

Matokompostorin tyypilliset ongelmat ovat:

  • tuholaiset (lähinnä hedelmäkärpäset)
  • homeet
  • haju
  • loma-ajan hoito

Hedelmäkärpäsiä voi joskus tulla, etenkin talviaikaan, matokompostoriin. Tähän apukeinona voi peittää biojätekerroksen talouspaperin palalla, joka hankaloittaa hedelmäkärpästen pääsyä siihen käsiksi.

Homeet ovat osa hajoamisprosessia, joten vähäisessä määrässä ne eivät ole haitaksi. Jos hometta on ylenmäärin, olet todennäköisesti laittanut astiaan liikaa ruokaa kerrallaan.

Hajua tulee, jos biojäte alkaa mädäntyä. Se taas johtuu liian märästä massasta ja liiasta biojätteen määrästä suhteessa matojen määrään.

Madot ovat kuin lemmikkejä, ne kaipaavat säännöllistä hoitoa ja valvontaa. Ihan tuosta vaan matokompostoria ei siis voi jättää kylppäriin loma-ajaksikaan. Matokompostori voi pärjätä hoidotta noin kuukauden. Huolehdi siitä, että kosteus pysyy loman ajan sopivana. Älä jätä kompostoriin ruoantähteitä lomalle lähtiessäsi. Lisää sen sijaan sinne kosteaa paperi- tai pahvisilppua. Madot voivat käyttää sitä ruoakseen sillä aikaa, kun olet lomalla.


Bokashi

Bokashoinnin tyypilliset ongelmat ovat:

  • epämiellyttävä haju
  • homeet ja sienet

Bokashi haisee normaalisti hieman hapankaalilta, eli hapatetulta ruoalta. Hajuun vaikuttaa myös se, mitä ämpäriin on laitettu. Epämiellyttävä haju voi johtua mätänemisestä. Tämä taas voi seurata joko liian vähäisestä/toimimattomasta bokashirouheesta tai liian märästä sisällöstä. 

Hajuongelmat, laadusta riippumatta korjaantuvat helposti rouhetta lisäämällä tai vaikeammissa tapauksissa lisäämällä astiaan biohiiltä tai tavallista hiiltä. Se sitoo hajuja tehokkaasti.

Homeet ja sienet ilmaantuvat astiaan, joka ei ole ilmatiivis. Ongelma voi johtua sekä vuotavasta kannesta että myös liian isoista biojätepaloista, joita ei saa tiivistettyä kunnolla.


Kuten huomaat, kaikissa menetelmissä on omat etunsa ja haittansa!

Valinta on sinun!

Jokainen on kuitenkin pienellä harjoittelulla opittavissa ja sen jälkeen useimmiten aika ongelmatonta touhua. On todella palkitsevaa nähdä, miten ikävästä jätteestä tulee oikeasti arvotavaraa!

 

Tässä vielä sinulle linkit kunkin menetelmän tarkempiin ohjeisiin:

Pihakompostointi -ohjeet

Matokompostointi – ohjeet

Bokashi – ohjeet

 

 

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

4 kommenttia artikkeliin ”Biojätteiden kompostointitavat vertailussa – mikä sopii sinulle parhaiten?”

    • Periaatteessa fermentoitunut biojäte on vain esikäsiteltyä biojätettä, jonka voi jatkokäsitellä niin tavallisessa kompostissa, multatehtaassa tai miksei matokompostissakin. Itselleni matokompostointi ei ole käytännön tasolla niin tuttua, että osaisin sanoa, mitä ne madot happamasta bokashista tykkää. Kannattaa ehkä kokeilla hieman pienemmissä erissä ensin.
      Anna

      Vastaa
  1. Hei! Tähän mennessä bio komposti sanko onnistunut. On tullut nestettä ja haju hyvä. Mutta nyt on ilmaantunut ämpäriin vaaleita toukkia (matoja),kun ämpäri on melko täynnä. Mikä meni pieleen tehnyt kaikki sääntöjen mukaan. Kuuluuko ne sinne.

    Vastaa
    • Tarkoittanet bokashia? Vaaleat toukat ovat todennäköisesti kärpäsen toukkia. Onko biojätteet odotelleet bokashiin pääsyä avoimessa astiassa? Koska bokashiastian tulee olla tiivis, sinne ei kärpäset pääse enää munimaan. Munat on siis olleet biojätteessä jo ennen bokashiastiaan laittoa. Vaarallisia ne eivät toki ole, mutta niistä syntyy kärpäsiä, joita kukaan tuskin haluaa kotiinsa lentelemään. Eli kannattaa tehdä multaukset sitten ulkotiloissa.

      Vastaa

Jätä kommentti