Mikä on hyvän mielen puutarha? Se on puutarha, jossa olo virkistyy, stressi vähenee ja mieli kohenee. Hienosti puhutaan jopa puutarhaterapiasta. Se perustuu ajatukseen, että kun ihminen hoitaa luontoa, luonto hoitaa ihmistä.
Mikään uusi idea tämä ei toki ole, sairaaloissa luontoa ja puutarhatöitä on käytetty jo satoja vuosia erilaisten sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Mutta uutta ajattelussa on se, että myös terveet hyötyvät puutarhan parantavasta voimasta.
Monet tutkimukset osoittavat, että luonto auttaa palautumaan stressistä. Ja kuten varmasti tiedät, stressi on aika monen terveysongelman taustalla. Luonnolla on mahti myös parantaa oppimiskykyä, tarkkaavaisuutta ja muistia. Puutarhassa puuhaillessa unohtuu huolet ja kun hommat luistaa ja onnistuu, itsetunto kasvaa.
Parhaimmillaan puutarha rentouttaa ja tuo roppakaupalla hyvää oloa! Hyvänä päivänä pihatöissä laulattaa ja naurattaa, eikä raskaskaan työ tunnu edes työltä, saati sitten raskaalta!
Tämän voi varmasti hyvin moni puutarhan hoitaja allekirjoittaa.
Entä se huonompi päivä…
Huonona päivänä ei sitten ihan näin hienosti ole. Hyvä mieli päinvastoin häviää heti portista sisään astuttua, kun kasvoille lätkästään pitkä työlista.
- Nurmikko pitäisi leikata…
- Perennapenkki kitkeä…
- Pensasaita leikata…
- Kesäkukat kastella…
- Lehtokotilot kerätä…
- Kirvat ruiskuttaa…
Naapurikin kiukkuaa aidan takana, kun sinä et osallistu riittävästi kotiloiden hävitystalkoisiin. Ja siitä sinun hoitamattomalta nurmikolta leviää kaikenmaailman voikukat ja rikkaruohot heidän pihalleen! Etkö yhtään ajattele!? Johan tuollainen naapuri vähentää kiinteistön arvoakin!!
Eipä tule rentoutunut olo. Ei häviä stressi. Ei tule iloa. Ei jaksa!
Mikä ikävintä, toisinaan näitä huonoja päiviä mahtuu kesään paljon enemmän kuin niitä hyviä.
Jos jotain vielä keväällä alulle saakin, ne jää aina kesken. Talvella on kyllä ihana selailla puutarhalehtiä ja haaveilla kesästä. Mutta mikä siinä sitten onkin, kun kesällä kaikki voimat ja aika menee noihin jatkuviin rutiinitöihin?
Ei ole harvinaista, että lähes itku silmässä kiskot heiniä kituvien perennojen ympäriltä ja kiroat koko pihan!
Millainen puutarha on rentouttava ja stressiä poistava?
Kysytäänpä Erja Rappelta*.
Hän on maa- ja metsätalouden tohtori ja puutarhatieteen dosentti, jolla on vankka asiantuntemus viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä terveyttä edistävien ja kuntouttavien ympäristöjen suunnittelusta.
Terveyssosiologi Aaron Antonovskyn teorian mukaan ihminen voi hyvin, kun hänen elinympäristönsä täyttää kolme ehtoa: ympäristön tulee olla ymmärrettävä, siihen pitää voida vaikuttaa ja sen pitää olla merkityksellinen.
Jotta puutarha tuottaisi hyvää oloa, sen pitäisi siis täyttää nämä kaikki kolme ehtoa.
Erja Rappe kertoo, että hyvän mielen puutarhassa:
- pitäisi pystyä toimimaan ilman pinnistelyä ja pakkoa
- tekemisestä pitäisi saada onnistumisen ja osaamisen tunteita
- ympäristön pitäisi olla viihtyisä
- pihan pitäisi täyttää haaveita ja miellyttää juuri sitä omaa silmää
- kasveilla ja istutuksilla olisi hyvä olla jokin tarina,isompi merkitys
Neljä askelta Hyvän Mielen puutarhaan
Luin joskus aikoinaan lehdestä, miten jo viiden minuutin oleskelu puutarhassa alentaa stressitasoa. Puolen tunnin oleskelun jälkeen tarkkaavaisuus tehostuu ja ihminen keskittyy paremmin. Taisin silloin sanoa ääneen kumppanillekin, että niinpä, siinähän se ongelma just on! Viisi minuuttia näyttää ihan kivalta, mutta puolen tunnin päästä on jo katse kirkastunut ja näkee ne kaikki työmaat, joita piha on pullollaan.
Ja stressitaso kohoaa taas!
Mutta miten siitä pihasta saisi sitten muokattua sellaisen, että se edes enimmäkseen auttaisi mieltä lepäämään ja latautumaan?
1. Kuuntele omia toiveitasi ja tarpeitasi
Älä mene muiden maun ja vaatimusten mukaan! Mieti, mistä juuri sinä pidät ja mitä juuri sinä arvostat. Tutki pihaasi kriittisesti. Mitä siellä on hienoa ja hyviä fiiliksiä sinulle tuovaa? Mikä taas aiheuttaa vain työtä ja harmia? Mistä voisit luopua ja mikä on sinulle oikeasti merkityksellistä ja arvokasta?
Me sokeudumme kovin helposti sille omalle pihallemme, emmekä näe enää kaikkea sitä hienoa ja upeaa, mitä siellä on. Toisaalta me myös uraudumme tekemään samoja asioita yhä uudestaan, vaikka ne eivät tuottaisi meille mitään iloa tai hyötyä.
Opettele katsomaan pihaa ulkopuolisen silmin. Pyydä vaikka ystävä avuksi ja anna hänen kuvailla, mitä hän pihallasi näkee. (Älä kuitenkaan sitä syyllistävää naapuria pyydä…)
2. Opettele tuntemaan pihasi asukkaat ja niiden elintavat
Tiedät varmasti, että tuntematon aina pelottaa ja ahdistaa? Siksi on tosi tärkeää opetella tuntemaan ne pihan asukit, niin kasvit kuin ötökät ja elukatkin hyvin. Silloin koko piha tuntuu paljon turvallisemmalta ja pystyt paremmin ennakoimaan erilaisia ongelmia.
Kokemuksesta voin sanoa, että pihan monimuotoiseen elämään tutustuminen myös avaa eteesi täysin uuden maailman! Ötökkä ei olekaan enää vain ötökkä, eikä rikkaruoho vain rikkaruoho. Kun tunnet niiden tarpeet, elintavat ja käyttäytymisen, pystyt myös paremmin vaikuttamaan niihin, kutsuvasti tai karkottavasti.
3. Opettele ymmärtämään pihasi toimintaa
Kaikki on vaikeaa ennenkuin se on helppoa,
oivalsi jo Goethe (1749-1832)!
Hanki puutarhakirja ja lue se kannesta kanteen, mene puutarhakursille tai opettele jotenkin muuten ymmärtämään pihaasi.
Miten kasvit käyttävät ravinteita ja miten ne kasvavat? Miten maan pieneliöt vaikuttavat kasvien hyvinvointiin? Miten ravinteet kiertävät pihalla? Miten luonnossa tuholaisten määrä pysyy kohtuullisena? Nämä ovat ihan perusasioita ekosysteemin toiminnasta, jotka jokaisen pihanomistajan olisi hyvä tietää.
Kun ymmärrät miten pihasi toimii, opit samalla ymmärtämään, miten sinun tekemisesi siihen vaikuttaa. Opit tekemään luonnon kanssa yhteistyötä pihan hoidossa, eli hienommin sanottuna opit hyödyntämään ekosysteemipalveluita.
Ja tämän ansiosta alat saavuttaa paremmin omia tavoitteitasi ja voit heittää romukoppaan kaikki turhat ”näin kuuluu tehdä” ja ”nyt on aika” työt!
4. Etsi juuri sinun tavoitteisiisi sopivat työtavat ja muokkaa pihasi
Hyvän Mielen Puutarhaksi!
Etsi sellaiset työtavat pihan hoitoon, jotka sopivat sinun tapoihisi ja tavoitteisiisi parhaiten. Puutarhassa ei ole juuri koskaan vain yhtä ainutta oikeaa tapaa tehdä jotain, vaan vaihtoehtoja on paljon. Valinnassa tärkeintä on pitää mielessä ne omat mahdollisuudet, omat toiveet ja omat tavoitteet.
Karsi pihalta sellaiset asiat, jotka tuottavat sinulle vain harmia ja työtä. Esimerkiksi jos kukkapenkin kitkentä on sinusta ikävä homma, muokkaa penkki luonnon mallin mukaiseksi dynaamiseksi istutukseksi. Et joudu tinkimään kukkaloistosta, mutta ikävä kitkentätyö vähenee huomattavasti!
Lisää pihalle asioita, joilla on sinulle merkitystä ja jotka tuovat hyvän mielen. Istuta pihallesi puu, joka tuottaa sinulle muistoja ja positiivisia ajatuksia. Kun siitä jonakin päivänä on tullut suuri, sen alla istuminen tuottaa sinulle aina hyvän ja turvallisen olon.
Istuta kauniita, värikkäitä kukkia, joissa perhoset viihtyvät ja tuottavat sinulle iloa. Älä unohda myöskään tuoksuja! Tuoksuvat kasvit luovat pysyviä tunnemuistoja ja toimivat jopa tehokkaammin kuin se, mitä silmät näkevät.
Lisää puutarhaan materiaaleja, joita tekee mieli koskettaa. Maustekasveja, sammalta, kiviä.
Anna pihan ravita kaikia aistejasi!
Tee pihastasi miellyttävä paikka, jossa saat tehdä miellyttäviä asioita!
* Erja Rappen ajatuksia on poimittu mm. näistä artikkeleista:
Tällainen puutarha on paras mielenterveydelle