Hei, sie vesivessan käyttäjä! Tiesitkö, että huuhdot vuosittain juomavedellä noin 4,5 kg typpeä, 0,6 kg fosforia ja 1,3 kg kaliumia viemäriin? Entä jos hyödyntäisitkin ne puutarhassasi?
Meillä on aika tavalla ennakkoluuloja liittyen ulosteisiin ja virtsaan. Niin omiimme kuin muidenkin.
Taannoin joku pyysi keskustelupalstalla, että ihmiset eivät laittaisi koirankakkojakaan biojäteastiaan, jonka jätehuolto käy tyhjentämässä. Se kun menee kompostointilaitokseen, josta ko. ihminen käy kesällä multaa pihaansa.
Kirjoittaja koki, että kompostimultaan päätynyt koirankakka on hänelle terveysriski. Vaikka jäteaseman kompostimulta on ihan takuuvarmasti yhtä puhdasta sen koirankakan kanssa kuin olisi ilmankin sitä!
Olen useita kertoja saanut korjata kuvitelmaa, että ulkohuussin jätteitä pitäisi kompostoida jopa kymmenen vuotta ennen ruokakasveille käyttöä! Tai että niitä ei saisi käyttää syötäville kasveille ollenkaan!
On siis aika korjata kerralla harhaluulot!
Meillä on kokemusta kompostikäymälästä jo reippaasti yli 10 vuodelta.
Mitä on makkilanta?
Makkilanta on ihmisen tuottamaa lantaa, siis kakkaa ja pissaa. Ennen vanhaan huussi sijaitsi usein navetan lantalan yhteydessä.
Sinne ne samaan peltoon päätyivät ihmisten jätökset kuin eläintenkin.
Lanta, niin ihmisten kuin eläintenkin, oli arvotavaraa. Mitä isompi paskaläjä navetan kulmalla, sitä rikkaampi talo. Saatettiinpa sitä jopa kiiruhtaa kylästä kotihuussiin tarpeille, ettei mene arvotavara hukkaan.
Josssain vaiheessa ymmärryksemme erityisesti makkilannan arvosta hävisi. Siitä tuli ikävää, saastaista ja ehkä hieman pelottavaakin jätettä, josta piti vain päästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Uloste
Ihmisen ulosteen koostumus tietysti vaihtelee sen mukaan, mitä hän syö. Kasvisravinnon typestä, fosforista ja kaliumista ulosteisiin jää 60-70 %.
Ihminen tuottaa päivittäin n. 100-200 g ulostetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on n. 20 %. Ulosteen määrästä n. 25 % on bakteerimassaa.
Virtsa
Virtsaa on jopa käytetty lääkkeenä, sillä se on hygieenistä ja puhdasta. Tosin pitää muistaa, että senkin koostumus vaihtelee ihmisen syömän ja juoman sekä myös terveyden mukaan.
Esim. virtsatietulehduksesta kärsivän virtsassa on bakteereja ja myös lääkkeistä voi jäädä virtsaan jäämiä. (Jotka eivät usein poistu myöskään jätevesipuhdistamoilla, vaan päätyvät sitten aikanaan vesistöön tai maaperään…)
Aikuinen virtsaa n. 1-1,5 litraa vuorokaudesssa.
95 % siitä on vettä. Virtsa on erittäin ravinnepitoista, typpeä, fosforia ja kaliumia on siinä huomattavasti enemmän kuin lannassa. Yhden ihmisen päivätuotos riittää neliön kokoisen alueen koko kasvukauden lannoitukseen.
Pääravinteet ovat suoraan kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja hivenaineita on tasapuolisesti.
Virtsa onkin erinomaista ravinneliuosta lannoitukseen. Jos epäilet sen hygieenisyyttä, pelkästään kuukauden, parin varastointi riittää puhdistamiseen.
Mitä ravinteita puutarha sitten kaipaa? Siitä voit lukea lisää tästä artikkelista.
Vesivessasta kuivakäymälään
Ulkohuussi on monelle tuttu juttu mökeiltä ja myös erilaisista ulkoilmatapahtumista. Mutta voisitko sinä vaihtaa kotivessasi kuivakäymäläksi? Nouseeko mieleesi vastalauseita?
- Se haisee!
- Sen tyhjentäminen on hankalaa, sotkuista ja vaatisi erikoisvälineitä!
- Se on sotkuinen!
- Tulee kärpäsiä!
- Se on hankala käyttää, lapset ei ainakaan oppisi!
- Ei sitä uskaltaisi mihinkään käyttää, kun se on terveysriski!
Me vaihdoimme vesivessan kuivakäymälään vuonna 2005.
Olisi tietysti kiva kehuskella hienoilla ekologisilla motiiveilla tässä vaiheessa, mutta kyllä syyt olivat enemmänkin taloudelliset.
Meillä oli ja on oma kaivo, josta juomavetemme saamme.
Vesi on puhdasta ja hyvää, mutta sen riittävyys on vähän siinä ja siinä. Kun muutimme tänne vuonna 2000, kaupunkilaiset vedenkäyttötottumukset johtivat muutamaankin kertaan veden loppumiseen kaivosta.
Suurin vesisyöppö meidän taloudessa oli vesivessa. Suihkussa emme koskaan ole lötränneet, mutta vanha pönttö vaati sen 10 litraa vettä väkisin jokaikinen vessakäynti.
Keskimäärin yksi henkilö käy vessassa viitisen kertaa päivässä. Eli karkeasti laskimme; ilman vesivessaa nelihenkinen perheemme kuluttaisi parisataa litraa vähemmän vettä vuorokaudessa.
Kaivomme tuottaa vettä 10 litraa tunnissa, joten parin sadan litran säästö vuorokaudessa tuntui todella merkittävältä.
Toinen syy oli silloin juuri tulleet uudet jätevesimääräykset.
Aluksi näytti siltä, että perinteisten sakokaivojen muuttaminen laillisiksi tulisi maksamaan tuhansia euroja. Meillä oli sille rahalle tiedossa kyllä huomattavasti tärkeämpiäkin reikiä. Pelkän harmaan pesuveden puhdistusmääräykset olivat paljon kevyemmät.
Sittemmin säännökset ovat muuttuneet moneen kertaan, vaan kukapa sitä silloin olisi arvannut…
Vitsistä toteutukseen
Aluksi ulkohuussiaikaan palaaminen oli perheessämme vitsi. Mutta sitten asiaa ruvettiin miettimään ihan tosissaan. Voisiko pienen sisävessan pöntön oikeasti vain vaihtaa kuivakäymäläksi? Kohtuuinvestoinnein?
Vaihtoehtoja kartoitettiin ja lopulta päädyimme ruotsalaisvalmisteiseen Separett Villa 9000:een. Monia muitakin vaihtoehtoja kyllä punnittiin.
Separettiin päädyimme, koska
- se mahtui suoraan vanhan vesivessan pöntön paikalle,
- sen asennus hoitui omatoimisesti ja
- sen kapasiteetti on rajoittamaton.
Kun olimme laitetta ostamassa paikallisesta rautakaupasta, myyjä kehui sitä kovasti. Oli itsellään sellainen mökillä ja tutulla kans’.
Emme kehdanneet kertoa, että meillä tämä tulee ihan kotikotiin, ei mihinkään mökille.
En tiedä, pelkäsimmekö ihmettelyä, ideamme tyrmäämistä vai naureskelua. Olimme päättäneet tämän vaihtoehdon testata, mutta epävarmuutta mahan pohjassa riitti ihan ilman ulkopuolista yllytystäkin.
Kuivakäymälän asennus
Homma alkoi vanhan pöntön poistolla.
Se nousi pultit avaamalla helposti paikaltaan ja kannettiin pihan perälle. Vesiliitännässä oli onneksi oma sulkuventtiili vessanpöntölle, joten se oli helppo juttu.
Viemäriliitäntään ostimme muovisen korkin.
Mitään emme halunneet tuhota tai purkaa niin, etteikö sitä vesipönttöäkin vielä takaisin saisi.
Uuden käymälän asennuksessa eniten töitä teetti ilmastointiputken asennus. Vessamme sijaitsee keskellä taloa, joten putkia jouduttiin viemään välipohjassa ulkoseinälle asti.
Sähköpuhaltimen ansioista mutkien määrä ei onneksi tässä mallissa ole mitenkään rajoitettu.
Separett erottelee virtsan ja ulosteet. Aluksi johdimme virtsan vanhaan viemäriin vessan lavuaarin alta. Epäilimme, miten saisimme käytettyä/varastoitua kaiken virtsamäärän, jos ottaisimme sen talteen.
Nykyään virtsa johdetaan erilliseen 25 litran säiliöön. Sen tyhjennyksestä ja käytöstä kerron tuolla hieman myöhemmin.
Kuivakäymälän käyttö
Ensimmäinen kerta uudessa käymälässä jännitti koko perhettä. Lapsemme olivat silloin 5- ja 8-vuotiaita. Taisi osa porukasta mennä lähes ummelle pariksi päiväksi.
Ensikertalainen saattaa hieman säikähtää istuttaessa aukeavaa kakkasaavin näkösuojaa. Varsinkin miesväen mielestä sen ääni muistuttaa ikävästi giljotiinia…
Mutta vessan käyttö on oikeasti turvallista ja helppoa.
Kaksi tärkeää asiaa vain pitää muistaa:
- myös miehet pissivät istuallaan tässä vessassa!
- vessaa ei tarvitse vetää, mutta kansi pitää sulkea käytön jälkeen!
Pöntön sähköinen puhallin hoitaa koko vessan poistoilmanvaihdon.
Sen ansiosta vessa on täysin hajuton. Vesivessassa voit haistaa edellisen kävijän tarpeiden laadun vielä pitkään käynnin jälkeen, meillä et.
Kun normivessassa hajut imetään yleensä katon kautta pois (eli ulos pöntöstä), tässä imu tapahtuukin pöntön sisältä. Moni on sitä hämmästellyt, tämähän on hajuttomampi kuin vesivessa!
Kuivakäymälän tyhjennys
Kiinteän jätteen saaveja on kolme ja niihin kaksi kantta. Valmistajan ohjeiden mukaan jätettä voisi kompostoida tässä saavissakin puolivalmiiksi.
Ehkä voisikin, jos vessa olisi vain kausikäytössä.
Meillä saavi täyttyy parissa viikossa ja se tyhjennetään pihalla olevaan kompostiin.
Käytössä on ollut monenlaista lämpökompostia, itse rakennettua ja valmiina ostettua. Samaan kompostiin on päätynyt myös keittiön biojätteet, mutta nykyään meillä on käytössä bokashi niille.
Käytimme aiemmin saavissa ns. Bioskapussia pesun helpottamiseksi. Ikävä kyllä niiden maatuvuus on hyvin kyseenalaista ja kestää ainakin vuosikausia. Nykyään vuoraamme astian reunat vain muutamalla sanomalehtiarkilla. Pesutyötä on enemmän, mutta hyvinpä siitäkin on selvitty.
”Kakkasaavin” tyhjennys ei juuri eroa kompostiämpärin tyhjennyksestä. Joskus ajan kellotinkin, 15 minuuttia vei koko homma pöntön pesuineen päivineen.
Virtsa kerätään meillä erilliseen säiliöön, joka tyhjennetään 3-4 päivän välein. Säiliö on pyörällinen jätevesisäiliö, joka on helppo tyhjentää.
Erottelevan istuimen ansiosta virtsa on puhdasta, koska se ei missään vaiheessa ole kosketuksissa ulosteen kanssa. Kesällä sitä käytetään suoraan lannoitukseen joko sellaisenaan (puuvartisille pensaille ja puille) tai vedellä laimennettuna (kasvimaalle, juurikasveille ja perennapenkkeihin).
Talvella virtsa imeytetään kompostiin. Kuivikkeena käytämme itse silputtuja oksia tai tätä turpeetonta huussikuiviketta.
Pari kertaa vuodessa pitää sitten tehdä perusteellisempi puhdistus. Virtsa tukkii pikkuhiljaa letkuja ja ne pitää ”nuohota” puhtaaksi. Sitä varten ne puretaan irti pöntöstä ja viedään pihalle huuhdeltavaksi.
Tämä ongelma korjaantuisi, jos letkuissa olisi enemmän laskua, mutta meillä se ei valitettavasti ihan helposti onnistu.
Käymäläjätteen käyttö
Tällaisen makkilantaa sisältävän kompostin käyttö poikkeaa tavallisesta biojätekompostista vain ajan suhteen. Kun säiliö on täynnä, se peitetään paksuhkolla kerroksella oksasilppua. Sen jälkeen se jätetään rauhassa maatumaan valmiiksi.
Makkilantaa tulisi kompostoida vähintään vuosi ja sen tulisi tänä aikana myös jäätyä vähintään kerran.
Silloin kaikki ulosteperäiset bakteerit on tuhoutuneet ja aines on valmista käytettäväksi kaikille puutarhakasveille.
Komposti on vahvempaa kuin pelkkä biojätekomposti, joka on syytä käytössäkin huomioida. Meillä sitä on käytetty kaikissa multatarpeissa, niin avomaalla, kasvimaalla kuin ruukuissakin.
Vaikka tuotamme tätä jätettä ympäri vuoden neljän hengen voimin, ei sitä kyllä yhtään liikaa kerry! Se on arvotavaraa, jota liikenee vain arvokkaimmille kasvateille.
Meidän kokemukset
Voin rehellisesti sanoa, että en todellakaan vesivessaa kaipaa. Kun jossain sellaisessa joutuu käymään, lorinat, lotinat ja läiskähdykset nolottavat.
Vesivessat myös haisevat pahalle.
Ihan ilman moraalista kehuskelua voin myös sanoa, että juomavedellä pissien ja kakkojen huuhtelu tuntuu nykyään ihan aidosti pahalta. Kun tiedän, että sille on oikeasti olemassa toimiva, puhdas ja turvallinen vaihtoehto.
Isoin ongelma on ollut jatkokompostointi ulkona.
Kapasiteettia kompostiastioissa pitää olla todella paljon, sillä massaahan tästä tulee kompostiin ihan toisella tavalla kuin pelkästä talousjätteestä.
Makkilantaa pitää myös kompostoida pidempään kuin pelkkää keittiöjätettä. Sekä hitaamman kompostoitumisen että myös turvallisuuden takia. Jos seassa on virtsaa, tarvitaan myös runsaasti kuiviketta.
Puolikypsän makkilannan käsittely ei ole miellyttävää ja siltä välttyy, kun astioita on useita. Käytännössä kompostointi tuotannosta käyttöön kestää vähintään 2-3 vuotta.
Ideaalitilanteessa komposteissa riittää tilaa siis kolmen vuoden jätteille ja tyhjentämiseen tarvitsee ryhtyä vasta tavaran ollessa täysin valmista käyttöön.
Makkilantakompostia ei voi käyttää ns. raakana,
kuten talousjätekompostia. Sen pitää olla aina huolellisesti, riittävän kauan ja myös talven yli hygienisoitunutta.
Kaadetaan ennakkoluulot!
Kuivakäymälässä on kärpäsiä
Yhtenä keväänä oli. Pihan kompostisäiliössä. Syynä liika märkyys ja pinnan peittämisen laiminlyönti. Sisällä kärpäsongelmia ei ole ollut koskaan.
Kuivakäymälä haisee
Kuten edellä kerroin, vähemmän kuin vesivessa! Tietysti tyhjennyksen yhteydessä voi pieni kakan lemahdus nenään tulla, mutta se häviää samalla kuin kakkasaavin sisältö peitellään kompostiin.
Kerran kahteen viikkoon on huomattavasti vähemmän kakan lemahduksia vessan tienoilla kuin mitä vesivessassa on, joka käytön jälkeen!
Hajuttomuuden taustalla on sähköpuhallin, joten sähkökatkot voivat olla ongelma. Meillä on jo tullut rutiiniksi, että jos sähköt katkeaa, vessan ovi käydään sulkemassa (normaalisti se on raollaan). Ja vessassa käyntiä silloin vältellään.
Hätätilassa sähkökatkon aikana voi Separettissa kakkasaavin peittää kannella tai jopa kiikuttaa ulos ja vaihtaa puhtaan sisälle. Tyhjä vessanpönttö ei haise.
Kuivakäymälä on epähygieeninen
Huolellisuutta se toki vaatii. Puhdistukseen ja kompostin käsittelyyn on omat hanskansa ja välineensä. Pesussa käytämme mäntysuopaa (kompostiin ei kannata mitään myrkkykemikaaleja laittaa!).
Jos perheessä on esim. vatsatautia, kannattaa olla vielä tavallistakin huolellisempi. Astiaa on ehkä syytä tyhjentää silloin tiuhempaan, ehkä pestä desinfioivilla aineillakin. Mutta tämä sama ylimääräinen huolellisuushan on tarpeen myös normaalin vesivessanpöntön omistajilla.
Itse vessa on jopa hygieenisempi kuin vesivessa, sillä se on kuiva. Bakteerit tunnetusti viihtyvät kosteassa ja vedessä. Pesukin onnistuu perusteellisemmin kuin vesivessan ”pyöräytä harjalla ja huuhdo” systeemillä. Ihan joka kohta vessanpöntössä on helposti irrotettavissa ja puhdistettavissa huolellisesti.
Meillä vatsataudit on olleet harvinaisia vieraita ja niistä on aina parannuttu nopeasti. Kompostikäymälä ei ole millään tavalla lisännyt sairastumisia edes lasten ollessa pieniä, ehkäpä ennemminkin päinvastoin.
Kuivakäymälä on sotkuinen
Riippuu tietysti laitteesta. Jos sisätiloissa pitää käsitellä kuivikkeita, voivat ne toki hieman sotkua vessaan tuoda. Mutta ei kuivakäymälä muuten ole yhtään vesivessaa sotkuisempi.
Jopa siistimpi, koska kansi pidetään koko ajan kiinni ja miehetkin asioivat aina istuallaan 😉 !
Kuivakäymälä on kauhean työläs
Kaikki on tietysti suhteellista…
Meillä perustyhjennys vie 15-30 minuuttia joka toinen viikko + 5 minuuttia pissiastian tyhjennys muutaman päivän välein. Ei siis sen enempää työtä kuin vessan siivouksessa muutenkaan.
Isompi työ on tietysti sitten ulkona jälkikompostoinnin parissa. Siihen voi toki itse vaikuttaa. Jos astiat on mitoitettu niin, että puoliraakaa kompostia ei tarvitse siirrellä, ei homma ole iso. Eikä epämiellyttäväkään.
Kuivakäymälät ovat kalliita
Tämäkin riippuu tietysti laitteesta, mutta ovathan ne toki tavallista vesivessanpönttöä kalliimpia. Separett Villa maksaa n. 750 euroa.
Mikään ei estä rakentamasta kuivakäymälää myös ihan itse! Piirustuksiakin löytyy netistä ja tarvikkeita, esim. tuulettimia tai erottelevia istuimia, voi ostaa erilläänkin.
Haluatko sinäkin vaihtaa vesivessan kuivakäymälään?
Voin kyllä omien kokemusteni perusteella ehdottomasti suositella!
Mutta ihan ensimmäiseksi tarkista kotikuntasi ja asuinalueesi määräykset, onko se sallittua ja millaisin ehdoin. Haja-asutusalueella se onnistuu normaalisti ihan ilman mitään lupia, mutta taajamassa välttämättä ei.
Ongelmaksi voi muodostua lannan kompostointi, joka on paikoin taajamissa kiellettyä. Silloin kannattaa harkita polttavia malleja.
Lisätietoa päätöksesi tueksi löydät mm. näistä alla olevista linkeistä:
Sisäkuivakäymälän ABC – hankinta
Sisäkuivakäymälän ABC – laitemallit
Sisäkuivakäymälän ABC – käymälätuotokset kiertoon.
