Pihaprojekti – vanhan puutarhan kunnostus, osa 1

Jaa tästä hyvät jutut kavereillekin!
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

Vanhan puutarhan kunnostus voi olla toisinaan melko haastavakin projekti. Pensaat on ehkä levinneet läpipääsemättömiksi pusikoiksi, puut kasvaneet aivan liian isoiksi ja perennapenkit hävinneet heinikkoon.

Tässä 2-osaisessa artikkelissa käyn läpi erään vanhan puutarhan kunnostusprojektia. Saat näistä artikkeleista varmasti paljon hyviä vinkkejä myös oman pihasi kunnostukseen! 

Tämä kunnostettava puutarha sijaitsee Joensuun Niinivaaralla, vyöhykkeellä IV. Talo on rakennettu 1930-luvulla ja piha on tietysti yhtä vanha, vaikkakin vuosikymmenten aikana moneen kertaan uudistettu.

Talon asukkaat rakastivat puolivilliä pihaansa, mutta kokivat sen liian työlääksi ja hallitsemattomaksi. Tarjouduin tekemään puutarhurin tutkinnon lopputyönä heidän pihansa täydellisen peruskunnostuksen ja he ottivat tarjouksen ilahtuneena vastaan. 

Tämä projekti oli myös itselleni erittäin tärkeä koulu vanhan puutarhan kunnostuksesta. Ja juuri siksi valitsin sen nyt sinullekin esiteltäväksi. Toisen virheistä kun voi oppia paljon enemmän kuin toisen onnistumisista!

 

Tervetuloa mukaan katsomaan, miten tämän vanhan puutarhan kunnostus käytännössä tehtiin! 

 


Asukkaiden toiveet

Asukkaiden tärkein toive oli säilyttää vanha tyyli ja ilme, mutta saada pihasta helppohoitoisempi. He toivoivat luonnollista ilmettä ja rehevyyttä, mutta kuitenkin parempaa hallittavuutta entiseen verrattuna.

Isossa kunnostusprojektissa heitä hieman pelotti ajatus useamman vuoden näyteikkunassa olosta. Ympärillä on kerrostaloja ja naapureita, joten pelko oli ihan aiheellinen. Lupasin kuitenkin, että kunnostus tehdään niin, ettei pihasta tule liian avaraa ja paljasta missään vaiheessa.

Vanhat puut ja pensaat olivat rakkaita, eikä niistä haluttu luopua, jos ei ihan pakko ole. Pihan pesämäinen ja suojaisa tunnelma ei saisi kadota kunnostuksen myötä.

 

Lisätietoa: Millainen on sinun unelmiesi piha?

Piha ennen muutosta

Tontin koko on hieman alle 1000 neliötä. Ympärillä on omakoti- ja kerrostaloasutusta.

Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi vanha maakellari ja talousrakennus. Piharakennuksessa on sauna, autotalli sekä varastoja. Pienenä tyylirikkona vanhan talon keskipiha oli asfaltoitu. Siitä ei kuitenkaan haluttu luopuakaan, koska olihan se rumuudestaan huolimatta ihan käytännöllinen.

Pihaa ympäröi vanha unkarinsyreeniaita kahdelta sivulta. Kadun varrella kasvoi pihasyreenejä ja myös yksi pätkä leikattua orapihlaja-aitaa. Kasvillisuudesta hallitsivimmaksi nousee keskellä pihaa kasvava, valtava vanha vaahtera. Se siementää runsaasti ja niinpä sen lapsia on ympäri pihaa, isompia ja pienempiä.

Vanha istutus

 

Vaahteran lisäksi tontilla on useita vanhoja rauduskoivuja. Omenapuut ovat ikivanhoja ja isoja, mutta kukkivat ja tuottivat silti runsaan sadon.

Perennapenkkejä pihalla oli kaksi ja niiden lisäksi entinen kasvimaatilkku, jossa kasvoi yksi syyshortensia ja puolivilliintynyttä juhannusruusua. Muilta osin se oli täysin vuohenputken valtaama.

Siemenlevintäisiä perinneperennoja löytyi sieltä täältä: varjoliljaa, lupiineja, akileijoija.

 

Lisätietoa: Opi tuntemaan pihasi

Suunnitelma

Ihan ensimmäiseksi pihasta tehtiin asemapiirroksen pohjalta suunnitelma.Pohjapiirros pihasta

Siihen merkittiin olemassa oleva kasvusto ja muutostoiveet, mutta iso osa kunnostustoimenpiteistä jäi kuitenkin ratkaistavaksi kunnostuksen edetessä. 

Vanha piha ei aina ole ennakkoon kovin tarkasti suunniteltavissa, yllätyksiä tulee aina. Positiivisia yllätyksiä voivat olla vaikka vanhat perennat, joita heinikon seasta löytyy.

Ikävämpiä ovat sitten havainnot, että säilytettäväksi haluttu puu onkin niin laho, että se on pakko kaataa. Myös mielen muutoksille pitää jättää aina tilaa!

Suunnitelmassa työt aikataulutettiin kahdelle vuodelle:

  • Ensimmäisenä vuonna tehtiin iso peruskunnostus, joka vei 10 työpäivää. 
  • Seuraavalle vuodelle jätettiin joitain istutuksia sekä vanhojen puiden ja pensaiden jatkoleikkauksia.


Tontin rajat

Tonttia ympäröi vapaasti kasvavat aidanteet, jotka olivat pahasti rönsyilleet jo pihan puolelle. Piharakennuksien taakse ei enää ilman viidakkoveistä mahtunut ja muutenkin pihan käyttöpinta-ala oli jo kovasti pienentynyt.

Pensaissa oli myös runsaasti kuolleita ja katkelleita oksia, joita oli kertynyt vuosien ajan. Yleisvaikutelma oli risuinen ja huonokuntoinen.

Tontin rajalla kasvavat kasvit:

  • unkarinsyreeni
  • pihasyreeni
  • idänvirpiangervo,
  • koiranheisipensas
  • vaahtera
  • raudukoivu
  • tuomi
  • orapihlaja
Näkymä tielle päin
Kerrostaloista on hyvät näkymät pihaan, etenkin keväällä ja talvella.

Tien toisella puolella on korkea kerrostalo ja keittiön ikkuna on tielle päin, joten kovin radikaaleja leikkauksia ei kerralla haluttu tehdä.

Pensaista poistettiin kaikki kuolleet ja lamoavat oksat. Sen lisäksi harvennettiin hillitysti vanhoja oksia. Tämä siisti pusikoita jo selvästi.

Vaahteroiden villisti levinneistä siementaimista poistettiin iso osa kokonaan, lopuista karsittiin reilusti alaoksia. Puolikuollut koiranheisipensas leikattiin ihan alhaalta poikki.

Yhdellä sivulla kasvavaa orapihlaja-aitaa oli leikattu yhdessä naapurin kanssa, tosin viime vuosina vain naapurin puolelta. Se siistittiin ja leikattiin takaisin muotoonsa myös tämän pihan puolelta. Orapihlaja-aita ei ollut tarkkaan muotoon leikattu, joten se asukkaiden iloksi myös kukkii. Heitä olisi miellyttänyt enemmän vapaasti kasvava, runsaasti kukkiva aita.

Pensaat oli kuitenkin istutettu leikattavan aidan tiheyteen, joten aita ei olisi kasvanut kuitenkaan nättiin muotoon. Naapurin kanssa sovittiin, että pidetään sitä ”kevyesti leikattuna” jatkossakin. 

Yksi valtavista koivuista kaadettiin rajalta kokonaan, koska arboristi totesi sen lahoksi. 

 

Unkarinsyreeniaidanne

Unkarinsyreeniaidanne on vanha, hyvinkin jo talon rakennusvaiheessa istutettu. Se kukki kauniisti, mutta oli alaosasta pahasti kaljuuntunut.

Naapuri olisi halunnut tehdä aidasta leikatun, mutta se veisi toisen vuoden versoilla kukkivan syreenin kukinnan kokonaan. Nyt aidanne oli sitten naapurin puolelta miehen mittaan leikattu ja toinen puoli viiden metrin korkeudessa huojuva kukkapilvi.

Unkarinsyreeniaidan kunnostus vaatikin hieman pohdintaa… 

Kerralla alasleikkausta ei voinut ajatellakaan. Se olisi jättänyt pihan todella paljaaksi useammaksi vuodeksi. Lisäksi vanhan aidan toipumisesta ei olisi ollut mitään takeita niin rajun leikkauksen jälkeen.

Lopulta päädyttin siihen, että aita siistittäisiin kolmen vuoden aikana. Ensimmäisenä vuonna leikkasin vanhoista versoista noin joka kolmannen alhaalta asti. Samalla typistettiin pihaan lamoavia oksia ja tietysti poistettiin kaikki kuolleet ja vahingoittuneet oksat.

 

Risujen poisvienti traktorilla
Risuja vietiin pihasta pois lopulta useampi traktorikärryllinen

Seuraava vuosi

Seuraavana keväänä jännättiin vanhojen pensaiden tilannetta, mutta leikkaukset onnistuivat suunnitelmien mukaan. Uusia versoja kasvoi hillitysti ja vaikka kukinta oli vähäisempää, ei sitä menetetty kokonaan edes ensimmäisenä vuonna kunnostusprojektin jälkeen.

Ison koivun kaato jätti tien varteen ison aukon, mutta syreenit, angervot ja tuomi saavat nyt paremmin vettä ja valoa. Se näkyi kasvussa jo ensimmäisenä kesänä.

 

Yksittäispensaat ja -puut

 

Pihalla kasvoi yksittäisinä istutuksina:

  • juhannusruusuja
  • kurtturuusu
  • rusopajuangervo
  • koiranheisi
  • vaahtera
  • punaherukoita
  • karviainen
  • omenapuita
  • koristeomenapuu
  • jalosyreeni
Kannon nosto maasta
Traktorin voimalla kanto nousi kevyesti ylös.

Koiranheidet kaadettiin ja kannot nostettin kaivurin avulla ylös. Ne kärsivät joka vuosi tuholaisista ja olivat niin lahoja, että isoja oksia katkeili aina myrskyllä.

Ruusut siistittiin leikkaamalla vanhat ja huonokuntoiset oksat maata myöten pois. Samoin tehtiin marjapensaille.

Kaikki pensaiden aluset kitkettiin ja ne saivat kunnon annoksen uutta multaa tyvelleen.

Omenapuista poistettiin joitain oksia, niiden hoito päätettiin sadon saamiseksi jaksottaa useammalle vuodelle. Yksi omenapuista kaadettiin lahona ja huonokuntoisena kokonaan.

Pihan keskellä kasvavalle, vaaleanpunaiselle jalosyreenille tehtiin myös melko raju nuorennusleikkaus. Se oli saanut kasvaa vuosikausia leikkaamatta ja oli levinnyt kulkuväylillekin. Vanhimmat rungot olivat puolilahoja.

Siitä leikkasin kaikki vanhat, sammaloituneet rungot alhaalta asti. Vain nuoret ja elinvoimaiset saivat jäädä.

 

Seuraava vuosi

Samoin kuin aitapensaat, lähtivät myös muut pensaat hienosti kasvuun seuraavana kesänä. 

Jalosyreenin toipuminen jännitti eniten, olihan se vanhaa, arvokasta kantaa. Se toipui kuitenkin rajusta käsittelystä erinomaisesti. Uusia versoja kasvoi valtavilla lehdillä varustettuna, mutta tämä on ohimenevä ilmiö. Iso juuristo tuottaa rajusti leikatulle kasvustolle vain niin runsaasti ravintoa, että lehdet kasvavat normaalia isommiksi. Tilanne tasoittuu, kun pensas taas kasvaa isommaksi.

Jalosyreenin suhteen olinkin varautunut vesiversojen poistoon, mutta kumma kyllä siihen ei tarvinnut ryhtyä. Kasvu kohdistui sopusuhtaisesti jo olemassa oleviin versoihin ja kannoista nouseviin uusiin.

Muutaman puun kunto arvelutti ja paikalle kutsuttiin arboristi, joka antoi lahotuomion yhdelle vanhoista omenapuista. Se kaadettiin pois.

”Puutohtori” siisti samalla ison vaahteran ylempiä oksia, jonka oksat painuivat talon kattoa vasten.

 

Lisätietoja: Omenapuun leikkaus

 

Uudet istutukset

Kovin paljoa ei uusia istutuksia pihaan suunniteltu kunnostuksen yhteydessä. Ongelmana kun oli ennemmin liika kasvillisuus kuin sen puute.

Vanhan kasvimaan syyshortensia- ja ruusuistutuksia täydennettiin kolmella uudella syyshortensialla ja maata peittämään istutettiin tuivioita.

Sisääntulon viereen tehtiin uusi istutusalue, johon istutettiin riviin yhdeksän norjanangervoa. Niiden etupuolelle laitettiin syksylllä 100 tulipunaista tulppaania. Sovittiin, että lisäksi paikkaan voisi istuttaa seuraavana kesänä kesäkukkia.

 

Seuraavana kesänä:

Kaikki uudet kasvit lähtivät hyvin kasvuun. Tulppaanit olivat aivan upeita vielä pienten, mutta voimakkaasti kukkivien norjanangervojen edessä.

Kesäkukiksi talon väki halusi sarviorvokkeja. Niitä istutettiinkin penkkiin 50 taimea. Valitettavasti niistä iso osa tuhoutui kostean kesän aikana ja loput kävivät pihassa majailevat varikset nykimässä ylös…

Suunniteltiin, että ehkä seuraavana keväänä istutettaisiin paikalle jotain perinneperennaa, esimerkiksi kesäpikkusydäntä. Kesäkukkien hankinta, istutus ja hoito tuntui kuitenkin turhan työläältä.

Näkymä tielle
Alkukesän näkymä tielle päin.

Tähän vaiheeseen päästiin ensimmäisen viikon aikana. Viikonloppu huilittiin ja maanantaina homma jatkui perennapenkkien kunnostuksella….

Lue seuraavan viikon touhuista tästä Pihaprojektin toisesta osasta.


Jos sinun pihasi kaipaisi perusteellista kunnostusta tai päivitystä tämän päivän tarpeisiisi, suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän Työleiristä Unelmien Puutarhaan -verkkovalmennukseen:

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Yksi kommentti artikkeliin ”Pihaprojekti – vanhan puutarhan kunnostus, osa 1”

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: