Onko luonto lähellä sydäntäsi? Haluaisitko auttaa sitä? Niityn perustaminen on yksi helpoimmista ja hauskimmista ekoteoista, mitä pihanomistajalle on tarjolla!

Niitty on helppohoitoinen, kaunis ja kaiken lisäksi se vähentää sinun pihanhoitourakkaasi!

Niityt ovat viimeisiä turvapaikkoja monille uhanalaisille kasveille ja hyönteisille. Sitä ei tarvitse jatkuvasti leikata meluavilla ja saastuttavilla ruohonleikkureilla, eikä kitkeä, lannoittaa tai kastella.

Jos pihallasi ei tilaa ihan oikealle niitylle löydy, voit silti lisätä pihasi monimuotoisuutta ja antaa turvapaikan luonnonkasveille pihassasi.

Älä vain motkota muille luonnon laiminlyömisestä vaan tee itse jotain! Voit helposti vähentää uhanalaisten niittykasvien ja -hyönteisten ahdinkoa ihan siellä omassa pihassasi!

Niityn voit perustaa ihan mihin vaan!

Onko joku sanonut sinulle, että normaali puutarhamaa on niin ravinteikasta ja multavaa, ettei siihen voi niittyä perustaa?

Ei muuten pidä paikkansa!

Niityn voit perustaa ihan mihin vain!

Niittyyn valitaan aina kasvupaikan ominaisuuksien mukaiset kasvit, mutta ihan kaikenlaisiin paikkoihin sopivia niittykasveja kyllä löytyy. Maan laatu ei ole este niityn perustamiselle, se pitää vain ottaa huomioon, kun valitaan niittytyyppiä ja siihen kasveja.

Niityt voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin:

Keto

• kuiva, paahteinen paikka
• humuskerros on ohut, maa läpäisevää ja hiekkapitoista
• paljon yksivuotisia lajeja 
• voi olla matalien kasvien pihaketo tai
• korkeampien lajien kukkiva keto

Niitty

• tuore, kostea, jopa märkä paikka
• humuskerroksen paksuus vaihtelee, paksumpi kuin kedolla
• kosteusolot vaihtelevat, kosteampi kuin keto
• paljon kaksi- ja monivuotisia lajeja

Niityt jaetaan usein vielä tuoreeseen niittyyn, joka on kostea, mutta ei märkä ja rantaniittyyn, joka on usein tulviva, märkä paikka.

 

Niityn voi siis perustaa lähes kaikenlaisille paikoille, on vain valittava paikkaan sopivat kasvit.

---

Kaipaatko täsmällisiä ja käytännönläheisiä ohjeita niityn perustamiseen?

Niitä löydät tästä Näin perustat niityn e-kirjasta :

Niityn perustaminen – aloita tästä

Kun niityksi tuleva alue on valittu, selvitä aluksi kasvuolosuhteet. Niitty perustetaan aina alueen olosuhteiden ja maaperän mukaan, jotta siitä tulisi kestävä ja itse itsensä ylläpitävä.

Niittyalueen maata ei siis muokata mieleiseksi, kuten perinteisesti puutarhassa neuvotaan tekemään ennen istutuksia. Niittykasvien tulee viihtyä paikalla vuosia, jopa vuosikymmeniä, ilman suurempia hoitotoimenpiteitä. 

Lue tarkemmat ohjeet kasvupaikan analysointiin täältä.

Jos paikka on hyvin ravinteikas, esimerkiksi hyväkuntoinen nurmikko, voit vähentää ravinteiden määrää ennen niityn perustamista. Anna nurmen kasvaa, niitä se ja kerää ruohojäte pois. Kun teet näin yhden kesän ajan, maa köyhtyy.

Vaihtoehtoisesti voit myös nostaa nurmiturpeet pois ja tuoda tilalle vähäravinteista, hiekan sekaista multaa.

Tutki kasvupaikkaa kaikilla aisteillasi!

• Onko paikka aurinkoinen vai varjoinen,
• pysyykö maa pitkään kosteana vai
• onko sillä taipumuksia kuivuuteen sekä
• millainen on maaperä.

Tarkkaile myös olemassa olevaa kasvillisuutta, sillä se kertoo paljon maan ravinnetilasta ja koostumuksesta.

Tästä löydät tarkempaa tietoa siitä, mitä paikalla olevat luonnonkasvit voivat sinulle kasvupaikasta kertoa.

 

Perusta niitty kasvupaikan olosuhteiden mukaan

Kuiva, aurinkoinen, hiekkapohjainen paikka

Paikan tunnusmerkit:

• vähämultainen, maa tuntuu hiekkaiselta, melko tiiviiltä, murenee herkästi
• ei varjostavia puita tai rakennuksia, aurinkoinen
• maa imee veden nopeasti ja kärsii poutakausina herkästi kuivuudesta
• tyypillisesti alueella kasvaa siankärsämöä, päivänkakkaraa, peltolemmikkiä ja pujoa

Paikkaan sopivia niittykasveja mm.:

• Keltasauramo, 
• Siankärsämö
• Kellokasveista mm. kissan-, kurjen ja hirvenkello
• Ahdekaunokki
• Ketoneilikka
• Ahomansikka
• Vuorimunkki
• Ruusuruoho
• Päivänkakkara
• Kannusruoho
• Piharatamo
• Hopeahanhikki
• Keto-orvokki

Tuore, aurinkoinen tai puolivarjoinen

Paikan tunnusmerkit:

• maa on multavaa ja kosteaa
• usein entistä peltoa tai pihapuutarhaa, mutta ei vastalannoitettua puutarhamaata
• pysyy kosteana poutakausinakin, mutta imee kuitenkin veden melko nopeasti eikä tiivisty liikaa
• tyypillisesti alueella kasvaa pelto-ohdaketta, maitohorsmaa, juolavehnää ja voikukkaa

Paikkaan sopivia niittykasveja:

• Aurankukka
• Keltasauramo
• Kellokasveista mm. peuran-, harakan ja varsankello
• Ruiskaunokki
• Nurmikaunokki
• Keltapäivänkakkara
• Kyläkellukka
• Päivänkakkara
• Käenkukka
• Mäkitervakko
• Niittyleinikki
• Puna-ailakki

Märkä, multava ja savinen

Paikan tunnusmerkit:

• usein järven, joen tai puron rantaa, nykyistä tai entistä
• maa on jatkuvasti kosteaa, kaivettuun kuoppaan nousee vettä
• maa on raskasta ja tiivistä, ei ime vettä nopeasti
• tyypillisesti alueella kasvaa leskenlehteä, mesiangervoa, maitohorsmaa, metsäkortetta, ojakellukkaa ja ukontatarta

Tällaiseen paikkaan sopivia niittykasveja:

• Siankärsämö
• Suovehka
• Rantarentukka
• Ruiskaunokki
• Ojakellukka
• Keltakurjenmiekka
• Siperiansinivalvatti
• Ranta-alpi
• Rantakukka
• Luhtalemmikki
• Kurjenjalka
• Niittyleinikki
• Kullero
• Rantatädyke

Kannattaako niitty perustaa siemenistä vai taimista?

Tämä on hyvin yleinen kysymys. Oikea valinta riippuu siitä, millaiseen pohjaan olet niittyä perustamassa. Ja miten paljon olet valmis sen hoitoon alkuvaiheessa panostamaan.

Voit perustaa niityn:

• muokatulle maalle
• nurmikolle
• luonnontilaiselle alueelle, esim. pellolle

Voit

• kylvää niittykasvien siemeniä muokatulle alueelle nurmisiementen sijaan
• muokata kasvipeitteiselle alueelle (esim. nurmikko) laikkuja, joihin kylvät siemenet
• istuttaa niittykasvit taimina joko muokattuun maahan tai laikkuihin (kasvata taimet itse tai osta taimistosta)
• jättää kasvien valinnan luonnon huoleksi ja ruveta vain hoitamaan aluetta niityn tapaan

Kustannustehokkain ja nopein tapa on useimmissa tilanteissa käyttää sekä taimia että kylvää siemeniä.

---

Kaipaatko tarkempia ohjeita?

Näin perustat niityn -kirjasta löydät yksityiskohtaiset ohjeet kaikkiin näihin tapoihin perustaa nurmikko :

Niityn vuosittainen hoito

1. Tarkkaile kasvustoa säännöllisesti.

Niittyalueen voi rajata ympäröivästä kasvillisuudesta esimerkiksi ajamalla ruohonleikkurilla polut alueen ympäri. Isolle alueelle polkuja kannattaa ajella myös keskeltä aluetta, jotta niitystä pääsee nauttimaan ja sen kuntoa pystyy tarkkailemaan.

2. Niitä alueen kasvusto 1-2 kertaa vuodessa.

Niittämiseen soveltuu parhaiten viikate tai trimmeri. Ruohonleikkurillakin se käy, mutta mitään ”biosilppureita” tai kerääjiä ei saa käyttää. Siementen on tarkoitus päästä varisemaan maahan, ei päätyä kompostiin.

Tee niitto poutasäällä ja jätä leikattu kasvusto alueelle pariksi päiväksi. 

Niitto tulisi ajoittaa siementen tuleentumisen aikoihin, mikä vaihtelee alueen, kasvien ja kesän säiden mukaan. Jos tuntuu, että siemenet eivät varise, voit napsia kukintoja irti ja jättää ne alueelle varisemaan omia aikojaan.

Pihaketoa voit ajella ruohonleikkurilla aina tarpeen mukaan. Ketokasvit oppivat pysymään matalina, eivätkä häiriinny leikkauksesta.

3. Kerää niitetyt kasvit pois alueelta.

Jos satut omistamaan heinäseipään tai pari, voit pystyttää ne alueelle niiton jälkeen ja kerätä kasvuston perinteiseen tapaan seipääseen kuivumaan.

Voit myös kompostoida kasvuston ja käyttää maanparannukseen kukkapenkeissä tai kasvimailla.

4. Kitke tarvittaessa

Jos joku kasvi näyttää ottavan ylivallan niityllä, voit rajoittaa sen leviämistä kitkemällä tai leikkaamalla kukinnot pois ennen siementämistä.

Muista, että niitty on elävä elementti, joka muuttuu vuodesta toiseen. Se ei koskaan ole samanlainen kahtena kesänä peräkkäin, mutta ihastuttava ja helppohoitoinen se on vuodesta toiseen!

 

Muita luonnonkasvien käyttötapoja kotipuutarhassa

Jos niitty ei pihaasi sovi tai mahdu, voit silti lisätä pihasi monimuotoisuutta luonnonkasveilla. Tästä on sinulle monenlaista etua. Monimuotoisuus mm. auttaa sinua torjumaan tuholaisia pihastasi.

Voit esimerkiksi tuttujen puutarhapensaiden ja -puiden sijaan istuttaa pihaasi kauniita, kestäviä kotimaisia luonnonlajeja. Esimerkiksi tuomi, korpipaatsama ja monet kauniit pajut sopivat hyvin pienempäänkin pihaan.

Tiesitkö, että korpipaatsama on Suomen kansallisperhoseksi valitun paatsamasinisiiven tärkein ravintokasvi?

Voit antaa luonnonkasvien levitä pihanurmikolle, vaikka hoitaisitkin sitä edelleen nurmikon tapaan säännöllisesti leikkaamalla. Tällaisesta luonnonnurmikosta voit lukea lisää täältä.

Tai voit istuttaa niittykasveja mainiosti myös perennapenkkiin ihan samoin kuin muitakin perennoja. Esimerkiksi rantakukka, rantatädyke, ranta-alpi ja kullero sopivat hienosti myös pihan istutuksiin.