Kasvien valinta luonnon mallin mukaiseen istutukseen

Jaa tästä hyvät jutut kavereillekin!

Luonnon mallin mukainen istutus on helppohoitoinen, ekologinen ja kestävä ratkaisu kotipihaan. Oikein tehtynä se hoitaa itse itsensä ja on kaunis kaikenlaisina kesinä!

Kävin läpi luonnon mallin mukaisen, eli dynaamisen, istutuksen suunnittelua edellisessä artikkelissa, Näin suunnittelet luonnon mallin mukaisen istutuksen. Jos et ole vielä sitä lukenut, suosittelen lämpimästi aloittamaan tutustumisen aiheeseen siitä.

Tässä artikkelissa käyn läpi kasvien valintaa luonnon mallin mukaiseen istutukseen. Kasvivalinnat ovat yksi tärkeimpiä asioita, jotta istutuksesta todella tulisi itse itsensä hoitava ja kestävä.

Kasvivalintojen merkitys luonnon mallin mukaisessa istutuksessa

Kun puhun luonnon mallin mukaisesta istutuksesta, saan toisinaan palautetta, että onko se sitten sellainen villi viidakko? Sitäkö ei ollenkaan kitketä ja kasvit saa rehottaa ja levitä miten lystää? Eikö siitä tule muka muutamassa vuodessa pelkkä rikkaruohopöheikkö?

Vaikka luonnon mallin mukainen istutus saa elää omaa elämäänsä, huolellisen kasvisuunnitelman ansiosta sinä päätät, mitä kasveja siellä kasvaa. Se ei siis ole täysin spontaani, sattumanvaraisesti syntynyt, vaan harkittu ja suunniteltu kokonaisuus.

Jotta tämä onnistuu, kasvien pitää olla paitsi juuri sille kasvupaikalle sopivia, myös sopia hyvin yhteen toistensa kanssa. Niiden pitää tukea toistensa kasvua ja olla tasavertaisia kilpailijoita, jotta istutuksen kokonaisuus säilyy monimuotoisena.

Kasvilajien ominaisuuksien tunteminen ja niiden huomioon ottaminen onkin luonnon mallin mukaisen istutuksen kasvivalinnoissa erittäin tärkeää. Väärillä valinnoilla lopputuloksena voi todellakin olla se rikkaruohopöheikkö tai vain parin kasvilajin dominoima alue, josta monimuotoisuus on kaukana.

 

Kilpailevat kasvit
Luonnon mallin mukaisen istutuksen kasvien tulee tukea toistensa kasvua ja leviämistä. Muilta elintilan vievät kasvit muuttavat istutuksen nopeasti monimuotoisesta yksilajiseksi.

 

Miten luonnon mallin mukainen istutus muuttuu?

Luonnon mallin mukainen istutus ei ole vain esteettisesti nätti kokonaisuus, vaan kokonainen kasviyhdyskunta, joka muuttuu jatkuvasti. Muutoksia aiheuttavat mm.

  1. kasvuolosuhteiden muutokset
  2. kasvien erilainen elinkierto
  3. kasvien väliset vuorovaikutukset
  4. kasvien vuorovaikutus muiden eliöiden kanssa

Jotta pystyt ennakoimaan ja hallitsemaan istutuksen muutoksia, sinun on siis kasvivalinnoissa otettava kaikki nämä seikat huomioon. Muutos ei ole tietenkään silloinkaan täysin sinun määrättävissä, ethän voi hallita esim. säitä, mutta kun otat nämä seikat huomioon kasvivalinnoissa, pystyt ennakoimaan erilaisia vaihtoehtoja paremmin.

Käydään näitä vielä hieman tarkemmin läpi yksitellen:

1.Kasvuolosuhteiden muutokset

Kasvuolojen muutoksia ovat mm.

  • vuosittainen sademäärä,
  • lämpötila
  • valo-olot
  • tuuliolot
  • maaperän muutokset.

Osa muutoksista on pysyviä, osa pitkäaikaisia, osa taas lyhytaikaisia. Osaan pystyt vaikuttamaan itse, osa taas on täysin tuuripeliä.

Vaikka sääoloihin et pysty suoraan vaikuttamaan, istutusalueen pienilmasto muuttuu myös kasvivalintojen kautta. Puun latvus muuttaa kasvaessaan istutusalueen valo-oloja, isot pensaat voivat vaikuttaa tuulioloihin ja havukasvit voivat jättää alleen lumettomia alueita.

Kun meillä lähdettiin muuttamaan perennaistutuksia luonnon mallin mukaan, tämä pienilmaston huomioonottaminen oli yksi isoimpia muutoksia entiseen verrattuna. Aurinkoisen paikan istutuksiin lisäsin juuri tästä syystä puita ja pensaita, joiden on tarkoitus kasvaessaan luoda istutukseen varjoisampia paikkoja ja hetkiä. Esimerkiksi sopivaan kohtaan istutetulla pensaalla voit luoda ahavaherkälle havukasville pysyvän suojavarjostuksen kevätauringolta. 

Erilaisessa kehitysvaiheessa kasvit reagoivat muutoksiin eri tavoin. Täysikasvuinen puu selviää kuivuudesta paremmin kuin vastaistutettu taimi. Moni ruohovartinen kasvi puolestaan voi odotella siemenenä otollisempia kasvuoloja jopa useita vuosia. Tämän takia myös monipuolinen ikärakenne istutuksessa on tärkeä huomioida.

Maaperä luonnon mallin mukaan hoidetussa istutuksessa muuttuu yleensä paremmaksi vuosi vuodelta. Eloperäistä ainesta kertyy kasvijätteistä vuosittain, minkä ansiosta maaperässä on myös runsas mikrobikanta huolehtimassa sen muokkaamisesta kasveille sopiviksi ravinteiksi.

Kompostin tai muun eloperäisen aineen lisäämistä lukuunottamatta, muita maanparannustoimia ei kannata luonnon mallin mukaiseen istutukseen tehdä ilman todettua tarvetta (maa-analyysiä). Kalkitukset ja keinolannoitteet saattavat vain sotkea istutuksen luonnollista toimintaa.

2. Kasvien elinkierto

Kasveilla on erilaisia elinkiertostrategioita. Tällä tarkoitetaan kasvin tapaa elää: miten se kasvaa, pysyy hengissä ja lisääntyy. Nämä juontuvat puutarhakasveillakin usein sieltä alkuperäisestä luonnossa eläneestä esi-isästä, vaikka ovat tietysti muuttuneet usein jalostuksen myötä paljonkin.

Kasveja voidaan jaotella erilaisten elinkiertostrategioiden perusteella monin eri tavoin, mutta minusta selkein on jako kolmeen näin:

  1. Kilpailijat, jotka ovat nopeakasvuisia ja herkästi leviäviä
  2. Stressin sietäjät, jotka kestävät muita paremmin kasvuolojen ongelmia, kuten ravinteiden vähyyttä, kuivuutta, tuulta jne.
  3. Häiriöiden sietäjät, jotka kestävät hyvin erilaisia häiriötä, kuten vaikkapa ruohonleikkuuta, tallausta tai hallaa

(Ekologi John Pihilip Grimen tekemä jakotapa)

Esimerkki:

Luonnonnurmikko on myös luonnon mallin mukainen istutus. Siihen valitaan (tai annetaan valikoitua) kasveja, jotka ovat hyviä häiriöiden sietäjiä, eli kestävät tallausta ja säännöllistä leikkaamista hyvin. Kasvilajit valitaan tietysti kasvuolojen mukaan.

Luonnonnurmikolla voi kasvaa esimerkiksi:

Miten erilaiset elinkiertostrategiat otetaan kasvisuunnittelussa huomioon?

Istutukseen tulisi saada mahdollisimman monimuotoisesti erilaisen elinkiertostrategian omaavia kasvilajeja. Näin poikkeusoloissakin aina joku selviää ja kukoistaa.

On kuitenkin tärkeää huomioida sekin, että kaikki kasvit eivät sopeudu tällaiseen monimuotoiseen kasviyhdyskuntaan. Tällaiseen luonnon mallin mukaiseen istutulseen ei pidä valita kasveja,

  • joiden elintavat ovat liian hallitsevat, ne pyrkivät levittäytymään tiiviinä mattona ja jättämään muut alleen
  • joilla on kemialliset aseet käytössään, eli allelopatisia keinoja estää muiden kasvien kasvua.
  • jotka ovat liian ”kilttejä” ja väistyvät heti kilpailutilanteen kohdatessaan
  • jotka eivät siedä ollenkaan muita kasveja tyvellään

Luonnon mallin mukaiseen istutukseen eivät sovi haitallisesti leviävät vieraslajit. 

Haitallinen vieraslaji valtaa elintilan muilta
Jättiputki on monella tavalla erittäin haitallinen vieraslaji.

3. Kasvien väliset vuorovaikutukset

Kasvit kilpailevat elintilasta, mutta ne voivat myös tehdä yhteistyötä. Luonnon mallin mukaiseen istutukseen kasveja valitessa onkin tärkeää tietää, millaiset ”sosiaaliset taidot” kyseisellä kasvilla on.

Kasvien kilpailukykyyn vaikuttavat kasvupaikan muuttuvat olosuhteet. Kasveilla on erilaisia vahvuuksia, yksi sietää hyvin kuivuutta, toinen varjoa, kolmas kylmää. Erilaiset olosuhteet suosivat eri kasveja eri vuosina.

Kannattaa valita istutukseen eri tyyppisissä oloissa menestyviä kasveja. Jos kasvupaikka on normaalikesänä kuivahko, voit istuttaa siihen kasvin, joka kosteassa kasvupaikassa leviää jopa liian aggressiivisesti. Se kaunistaa istutusta sitten sinä poikkeavan märkänä kesänä, kun normaalisti hyvin viihtyvät kasvit vähän kituuttavat. Ja kun normikesä sitten taas tulee, tämän kostean paikan kasvin kilpailukyky jälleen heikkenee ja se antaa tilaa muille.

Kilpailukyky voi vaihdella myös kasvin kehitysvaiheen mukaan. Toiset kasvavat hitaasti ja näyttävät alussa jäävän ihan muiden jalkoihin, mutta myöhemmin vahvistuvat ja ovat näitä nopeita pitkäikäisempiä. Voisi sanoa, että toiset kasvit ovat pikajuoksijoita, toiset taas maratoonareita.

Kilpailukeinoina kasveilla on

  • kasvupaikan resurssien muita tehokkaampi käyttö
  • pärjääminen hyvin vähillä resursseilla (esim. kuivuuden sieto)
  • kyky varastoida resursseja, esim. ravinteita tai vettä
  • nopea kasvuvauhti
  • siementen nopea ja tehokas itäminen
  • erikoistuminen, esim. yhteistyö typpibakteerien kanssa
  • eriaikainen kasvu, kuten hyvin varhain tai hyvin myöhään kukkiminen
  • rakenteelliset erot maan päällisessä tai maan alaisessa kasvussa
  • muiden kasvien häirintä allelopaattisilla yhdisteillä

Allelopatialla tarkoitetaan kasvien kykyä erittää erilaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka esim. estävät muiden kasvien siemeniä itämästä. Allelopatia voi toki olla myös hyödyllistä. Kasvilla voi myös olla kyky erittää tuholaisia karkottavia yhdisteitä, joiden ensisijainen tarkoitus on suojella sitä itseään, mutta samalla niistä hyötyvät naapurikasvitkin.

Erikoistumista on esimerkiksi kasvin kyky sitoa typpeä ilmasta juuristossaan olevien bakteerien avulla. Typensitojakasvit (esim. leppä, tyrni ja hernekasvit) käyttävät kaiken ilmasta sitomansa typen kyllä itse, mutta kun tällaisen kasvin lehdet tippuvat maahan, typpi vapautuu muiden kasvien käyttöön.

Lupiini muokkaa maata pysyvästi
Lupiini on erittäin tehokas kilpailija kuivahkolla, vähäravinteisella ja aurinkoisella kasvupaikalla. Sen kilpailukeinoina on runsas siementuotanto, erittäin hyvin säilyvät ja itävät siemenet ja nopea kasvu. Se on myös erikoistunut yhteistyöhön typensitojabakteerien kanssa, minkä takia se pärjää hyvin laihassakin maassa erinomaisesti ja toisaalta vuosittain maatuva suuri lehtimassa myös lisää maan multavuutta. Näiden ominaisuuksiensa takia lupiini onkin todella haitallinen vieraslaji Suomen luonnossa, se paitsi valtaa tehokkaasti tilaa muilta myös muuttaa kasvupaikan olosuhteita pysyvästi.

 

4. Kasvien vuorovaikutus muiden eliöiden kanssa

Puutarha on aina osa luontoa, kuten olen usein toitottanut. Se on aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, oli kyse sitten tuholaisista, pölyttäjistä, maaperämikrobeista tai myyristä.

Maaperämikrobien, sienien ja isompienkin ötököiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Kasvit tarjoavat näille maaperäeliöille ravintoa ja suojaa, eliöt taas kasveille käyttökelpoisia ravinteita. Mikrobit ja sienet myös parantavat kasvien vastustuskykyä ja jopa puolustavat niitä tuholaisilta ja taudin aiheuttajilta.

Hyönteiset ovat tuikitärkeitä monien kasvien pölyttäjinä ja monet linnut siementen levittäjinä. Hyönteiset voivat myös puolustaa kasveja syömällä tuhohyönteisiä, esimerkiksi leppäpirkot syömällä kirvoja.

Myös ihmisen toimet on vuorovaikutusta. Vaikutamme kasveihin ja niiden väliseen kilpailuun mm. kitkemällä, harventamalla, leikkaamalla ja niittämällä kasvustoja.

On tärkeää ymmärtää, että näillä meidän tekemisillämme voi olla myös välillisiä vaikutuksia, joita ei aina heti huomaa. Esimerkiksi puun kaataminen voi muuttaa pienilmasto-oloja niin paljon, että aiemmin hyvin voineet kasvit alkavatkin kärsiä.

Valitse istutukseen kasveja, jotka

  • houkuttelevat pölyttäjiä
  • tarjoavat suojaa ja ravintoa erilaisille petohyönteisille
  • tarjoavat suojaa linnuille, siileille ja muille hyönteisiä syöville eläimille

Mitä monimuotoisempia kasveja istutuksessa on, sitä enemmän se houkuttelee paikalle myös muita eliöitä.

Miten valitset kasvit luonnon mallin mukaiseen istutukseen?

Kasvivalintoja tehdessäsi sinun pitäisi ottaa nämä edellä mainitut neljä asiaa huomioon:

  1. Millaiset kasvuolot ovat nyt kasvukauden eri vaiheissa ja miten niiden voi ennustaa muuttuvan tulevaisuudessa?
  2. Millainen on harkitsemasi kasvin elinkiertostrategia, onko se vahva kilpailija, kestääkö se hyvin häiriöitä vai onko se tehokas resurssien hyödyntäjä?
  3. Miten kasvi toimii vuorovaikutuksessa muiden kasvien kanssa, onko sillä allelopaattisia kykyjä tai onko se ehkä erikoistuja?
  4. Miten kasvi toimii vuorovaikutuksessa ympäristön muiden eliöiden kanssa, houkutteleeko se tuholaisia vai niiden luontaisia vihollisia?

Valitettavasti kukaan ei ole näitä ominaisuuksia puutarhakasveista mihinkään yhteen kirjaan tai nettisivustoon koonnut. Tiedot ovat hajallaan ja kokemusperäisiä. Suomessa ei menesty samat kasvilajit kuin vaikkapa Englannissa, joten ulkomainen kirjallisuuskin on aika epäluotettava lähde.

On siis kerättävä tietoa useista eri lähteistä ja varsinkin kerättävä niitä omia kokemuksia! Liikkeelle kannattaa lähteä niistä tutuista ja turvallisista, joiden elintavat jo ennestään tunnet. Myös perinteiset maatiaiskasvit ovat yleensä kestäviä ja erilaisiin oloihin hyvin sopeutuvia.

Kannattaa istuttaa varmojen joukkoon myös vähemmän tuttuja ja ehkä hieman epävarmempia kasveja, siinähän sitä kokemusta sitten karttuu! Muista sekaistutus, eli istuta sekaisin puita, pensaita, perennoja, heiniä, varpuja, sipulikasveja sekä yksi- ja kaksivuotisia, siementäviä lajeja.

Osa lajeista voi hyvin olla lyhytikäisiä, alkuvaiheen ilahduttajia, jotka väistyvät sitten myöhemmin muiden kasvien kasvettua täyteen kokoonsa. Usein alkuvaiheessa istutuksessa on myös enemmän valoa, kun puut ovat vielä pieniä. Kun istutat rinnakkain sekä valon että varjon kasveja, istutus sopeutuu näihinkin muutoksiin paremmin.

Muista, että luonnon mallin mukaisessa istutuksessa kasvien lisääntyminen ja leviäminen on toivottavaa. Suosittelen lämpimästi käyttämään istutuksessa rohkeasti myös luonnonkasveja, pelkäämättä niiden leviämistä.

Kokeile rohkeasti ja luota luontoon!

Kunhan muistat etenkin ensimmäisten vuosien aikana tarkkailla istutusta ”sillä silmällä”, huomaat kyllä liian vallanhimoiset kasvit ja pystyt helposti rajoittamaan niiden voittokulkua. Älä usko kaikkia netin varoitteluja hurjasti leviävistä ja kaiken alleen tappavista kasveista! Ehkä joku kasvi niin jossain tekeekin, mutta se ei tarkoita, että se käyttäytyy samoin sinun pihallasi.

Eli kasveja valitessasi:

  1. Perinnekasvit, maatiaiskasvit ja luonnon kasvit ovat yleensä varmoja ja kestäviä valintoja. Käytä niitä runsaasti istutuksen peruskasveina.
  2. Ota huomioon, että kasvuolot vaihtelevat kasvukauden säiden ja kasvien kasvun myötä. Istuta rohkeasti myös hieman nykyisestä poikkeavissa kasvuoloissa viihtyviä kasveja joukkoon, niin saat nauttia kukinnasta myös poikkeuskesänä.
  3. Kokeile myös erikoisuuksia tuttujen ja turvallisten joukkoon.
  4. Käytä hyväksesi mahdollisuus muokata istutuksen mikroilmastoa kasvivalinnoilla. Istuta esim. puu luomaan varjoa sopivaan kohtaan tai pensas suojaamaan arempaa havua kevätahavalta.
  5. Huomioi kasvien erilaiset elintavat ja vuorovaikutus toistensa kanssa.

 

Seuraavassa artikkelissa paneudumme sitten luonnon mallin mukaisen istutuksen rakentamiseen ja hoitoon tarkemmin. Miten taimet istutetaan ja miten istutuksen muutos pidetään sopivasti hallinnassa.

 

Kommentoi helposti Facebook profiililla!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: